Helikopterimatkustuksen hintaluokka

Helikopterin hinta

Helikopterilla matkustaminen ei luonnollisestikaan ole ilmaista tai halpaa, muutenhan kaikki matkustaisivat helikopterilla. Se myös saastuttaa verrattain melko paljon luontoa, joten senkin takia on hyvä ,ettei se ole kaikkien hupia. Mitä tämä helikopterilla lentäminen sitten ksutantaa? Ensim kerromme hieman helikopterien hinnoista itsessään, ja tämän jälkeen matkustushinnoista. Tietenkin on eri asia lentää esimerkiksi ilmavoimien maanpuolustushelikopterilla tositarkoituksessa, kuin hupilentoja helikopterilla viihtyvyyden vuoksi.

Helikopterin hinta

Mitä helikopteri maksaa?

Tietenkin tässäkin on suuria eroja, mutta haluame suurin piirtein tarjota käsitystä hintaluokasta, missä helikopterien hinnat liikkuvat. Hinnat ovat kopterien osalta osuvasti sanottuna pilvissä. Suomi osti vuonna 2001 20 helikopteria, joita käytetään maavoimien kuljetuslennoissa. Näiden hinta kohosi yhteensä jopa 350 miljoonaan euroon.

Yksityishenkilöt, joilla on helikopterien ajamiseen tarvittava lentolupakirja, voivat toki myös ostaa helikopterin. Normaalin helikopterin hinta yksityishenkilöille liikkuu suurin piirtein 700 000 euron tienoilla. Hinta on siis sillekin melkoisen korkea, jos verrtaa sitä vaikkapa asunnon hintaan. Tietenkin tuo lupakirjakin ja siihen tarvittava osaaminen on rahan arvoista. Lupakirjan hinta on suunnillen 500 euron paikkeilla, riippuen siitä missä suoritat lentolupakirjasi.

Helikopterin hinta nousee pilviin

Paljonko helikopterilla matkustaminen maksaa?

Maavoimien käyttämällä kuljetushelikopterin ajelulla on hintaa enemmän kun voisi uskoa, sillä hinta per tunti on noussut jopa 16000 euroon. Näin helikoptereilla ei ajeta turhaan, vaan tarpeen tullessa. Ilmavoimien hävittäjälläkin lentäminen on jopa komanneksen edullisempaa, kuin tällä maavoimien käyttämällä kopterilla, joka on malliltaan NH90.

Helikoptereilla tehdän tietenkin näiden uskomattoman arvokkaiden lentojen lisäksi myöskin lentoja huvikseen ja elämystarkoituksessa. Nämä ovat siis kenen tahansa yksityishenkilön ostettavissa, ja nämä ovatkin vallan hyviä lahjoja. Ylipäätään elämys vaikkapa syntymäpäivänä lahjaksi voi tuntua huomattavasti arvokkaammalta ja merkityksellisemmältä kuin jokin tavara, mikä unohtuu. Tavaroita on lisäksi melko vaikea ostaa lahjaksi, jos ei tiedä yhtään, mitä toinen haluaa. Helikopterilla lentämisellä on myöskin hupitarkoituksessa hintaa. Elämyslahjat.fi tarjoaakin matkaa 1-3:lle hengelle yhteishintaan 763 euroa. Tämä on noin tunnin matka, joten tuntihinta on melkoisen korkea. Elämys jää kuitenkin varmasti mieleen jopa koko loppuelämäksi, joten tätä on hankala mitata rahassa.

Helikopterin etuja ja haittoja

helikopteri

 

Helikopterin käyttöön on aina syynsä. Osassa tapauksista syyt ovat tietenkin esimerkiksi helikopterin näppäryys verrattaessa vaikkapa lentokoneeseen; sillä pääsee nopeasti ja helposti pienemmille alueille eikä se vaadin kiitorataa.

Helikopteri on siis ilma-alus ja sen nostovoima tuotetaan roottorilla, joka pyörii vaakatasossa. Tämän ansiosta helikopteri voi nousta ja laskea pystysuoraan. Liikkumista hallitaan päälapojen lapakulmia muuttamalla. Helikopteri voi myös pyöriä täysin paikallaan. Kuten mainittu, helikopteri sopii juuri näiden ominaisuuksien takia hienosti kuljetuksiin, jotka tapahtuvat vaikeassa maastossa, ja helikopteria käytetäänkin välillä vaativissa metsätöissä. Helikopteria käytetään monesti myös erilaisissa sotilaallisissa tehtävissä.

Suurin hyöty, jota helikopterista on on todellakin sen vaatima nousu-ja laskutila, sillä tilaa ei tarvita paljon. Lisäksi helikopteri on äärimmäisen ketterä ja sen kyky pysyä paikallaan ilmassa on myös yksi suuri etu. Helikopterin avulla esimerkiksi matkustajapalveluista saadaan joustavampia ja nopeampia. Matkustaminen on paitsi nopeaa, myös turvallista ja suhteellisen esteetöntä, koska helikopteri ei todella vaadi erityisiä kiitoratoja laskeutuakseen, vaan pienikin alue riittää.

Haittoina voidaan pitää muun muassa helikopterin monimutkaista rakennetta. Helikopterit ovat myös todella kalliita, välillä hitaita ja moottori aiheuttaa kovaa melua. Helikopteri ei myöskään ole mikään erityisen taloudellinen vemple, koska sen kuljetettua kuormaa laskettu polttoaineen kulututus on melko suurta, ainakin kun verrataan kulutusta kiinteäsiipisiin lentokoneisiin. Tätä silmällä pitäen onkin yhdistetty lentokoneen ja helikopterin parhaita ominaisuuksia, ja kehitetty erityisiä helikopterilentokoneita. Ne ovat tavallista pienlentokonetta muistuttavia, mutta niissä on kääntyvät roottorit. Etusiipien kärjessä sijaitsevat käännettävät moottorit, joiden etusiipien kärjessä on suuret roottorit. Koneen nousun ja laskun ajaksi nuo moottorit käännetään pystyasentoon. Silloin roottorit saavat aikaiseksi tarvittavan nostovoiman.

Helikoptereilla on sattunut myös onnettomuuksia. Pääasiassa niitä tapahtuu juuri sotilastehtävissä. Aivan viime aikoina tapahtui 13 sotilaan hengen vaatinut helikopterionnettomuus, kun Turkin armeijan helikopteri putosi maahan. Se törmäsi sähkölinjaan pian ilmaan nousun jälkeen ja ainakin toistaiseksi tulleiden tietojen mukaan kyseessä oli todellakin onnettomus. Suomessa tunnetuin onnettomuus on varmasti vuonna 2005 tapahtunut Copterlinen onnettomuus. Se vaati 14 kuolonuhria, joista kahdeksan oli suomalaisia. Onnettomuus tapahtui  lähellä Aegnan saarta. Tilanne oli dramaattinen, sillä helikopteri pyöri 13 kertaa oman akselinsa ympäri ja sen jälkeen se putosi mereen. Onnettomuus johtui irronneesta metallipinnoitteesta, sillä se tukki kopterin pääroottorin ohjaustehostimen takaisinvirtauskanavat. Tämä vika aiheutti sen, että helikopterin ohjaus oli mahdotonta, eikä helikopterin kuljettajalla ollut mitään tehtävissä.

Helikopterionnettomuuksista jatkamme myöhemmin toisissa postauksissa, sillä näihin liittyy paljon dramaattisia ja mielenkiintoisia tarinoita ja tilanteita.

Helikopteriasemia ja niihin liittyviä ongelmia Suomessa

hekipteri

Suomessa on nykypäivänä yhteensä 15 helikopteriasemaa. Tässä postauksessa käymme niitä lyhyesti sijainneittaan läpi, jotta ne tulevat lukijoillemme tutuiksi, elleivät siis jo ole. Toki kaikkein innokkaimmat helikopteriharrastajat varmasti tietävät nämä jo, ja todennäköisesti pitävät hallussaan kaikista kentistä myös meitä syvempää tietoa. Tämän postauksen tarkoitus on kuitenkin antaa tosiaan yleiskatsaus eri helikopterikenttien sijainteihin ja mainita esimerkki ongelmatilanteista, joita kentät voivat kohdata.

Pääkaupunkiseutu

Hernesaaren helikopterikenttä sijaitsee Helsingissä ja sitä operoi Helikopterikeskus Oy. Tämä kenttä aloitti toimintansa vuonna 2011 ja täältä lähtee lennot viisi kertaa päivässä Helsingistä Tallinaan. Pääasiassa tarkoitus on kyyditä business-matkustajia mutta on hyödyllinen myös vapaa-ajan käyttöön.

Toinen Helsingissä sijaitseva kenttä on Jorvin helikopterikenttä. Lisäksi kaupungista löytyy myös kolmas kenttä, Meilahdesta.  Vantaalla toimii lisäksi Peijaksen sairaalan helikopterikenttä.

Keski-Suomen helikopterikentät

Kanta-Hämeen keskussasairaalan helikopterikenttä sijaitsee Hämeenlinnassa. Keski-Suomen keskussairaalan kenttä taasen toimii Jyväskylässä. Lahdessa sen sijaan sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan kenttä .

Pohjois-Suomi

Myös Kilpisjärvellä on oma kenttänsä, nimeltään Kilpisjärven helikopterikenttä. Pohjoisessa on myös Lapin keskussairaalan helikopterikenttä, unohtamatta Oulun yliopistollisen sairaalan kenttää.

Muu Suomi

Savon sydämessä Kuopiossa löytyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kenttä. Omat kenttänsä on myös Pohjois-Karjalan ja Seinäjoen keskussairaaloilla. Tampereella ja Turussa toimii molemmissa yliopistollisen keskussairaalan helikopterikentät.

Suurin osa helikopterikentistä onkin siis keskittynyt ainoastaan pelastushelikopteritoimintaan, eivätkä ole muutoin käytössä. Viime vuosina EU-määräykset ovat aiheuttaneet erinäisiä ongelmia sairaaloiden helikopterikenttiin, ja esimerkiksi Hämeenlinnan keskussairaalan helikopteri on ollut jopa käyttökiellossa. On katsottu, ettei helikopterikenttä ole täyttänyt EU:n määräyksiä, ja siksi sille ei ole saanut laskeutua. Hämeenlinna ei suinkaan ole ollut ainoa sairaala missä kielto on ollut voimassa, vaan myös muutamilla muilla on ollut samankaltaisia ongelmia.

Suomessa potilas kuljetetaan yleensä ambulanssilla, ja kopteri otetaan käyttöön silloin, kun matka sairaalalle on pitkä tai muutoin hankala. Tällaista tapahtuu usein saaristoissa ja Lapin alueella. Kopteri ei tarvitse suurta aluetta laskeutumiseen, ja se voi lasketua esimerksiksi pellolle tai tielle. Hämeenlinnan kohdalla ongelma ratkaistiin siten, että lääkintäkopteri laskeutui sairaalan lähellä ja sijaitsevalle ja sairaalan omistamalle pellolle. Olisi toki suotavaa, ettei EU-määräykset hankaloittaisi ehdoin tahdoin lääkintähelikopterien ja sairaaloiden toimintaa, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että näissä asioissa on oltava tarkka.

Pelastushelikopteri Sepe

sepe

Sepe on Oulun seudulla toimiva maayksikön tukema lääkintä- ja pelastushelikopteripalvelu. Sana Sepe on lyhenne seuraavista sanoista: Sammuttaa, etsii, pelastaa ja ensihoitaa. Lääkäriyksikkö päivysti vuoden jokaisena päivänä 24 tuntia vuorokaudesta. Lähtövalmiina tämä huikea pelastusjoukko oli viidessä minuutissa hälytysilmoituksesta.

Pelastushelikopteritoiminnasta vastasi 31.12.2011 asti Sepen tuki Ry, mutta sen jälkeen tästä tärkeästä toiminnasta on vastannut sairaanhoitopiirien omistama FinnHEMS Oy. Sepen tärkeästä ensihoitotoiminnasta vastaa siis Oulun yliopistollisen sairaalan ensihoidon vastuuyksikkö. Sepen helikopteritoiminnan keskipiste on OYS:ssa sijaitseva helikopterikenttä. Sepen toiminta-alue muodostui Tornion, Ranuan, Pudasjärven, Puolangan, Nivalan, Ylivieskan sekä Kalajoen kuntakeskusten muodostamasta ympyrän sisäpuolelle jäävästä alueesta. Sepen tuki Ry on vuosien saatossa saanut varallisuutta lääkärihelikopteritoiminnan ylläpitämiseen kansalaisten erinäisistä lahjoituksista, varainkeruun sekä Raha-automaattiyhdistyksen kautta. Kokonaisuudessaan Sepen tuki Ry on tehnyt aivan mahtavaa ja tärkeää työtä näiden vuosien ajan. Kun vuonna 2011 Sepen tuki Ry päätti lopettaa, siirrettiin heidän varallisuutensa FinnHEMS Oy:lle sekä Oulun ja Kainuun ensihoitokeskuksille. Samalla, kun Sepen tuki Ry siirsi kaiken FinnHEMS Oy:lle tuli siitä valtion rahoittamaa viranomaistoimintaa.

Tuoreimpana juttuna lääkärihelikoptereista Oulun seudulla näyttäisi olevan, että heillä oli vilkkain vappu vuosiin. FinnHEMSin mukaan vappua vietettiin tänä vuonna ennätys pitkään eli neljä vuorokautta. Vappuaatto ja vappupäivä olivat hiljaisimmat vuosiin, mutta kokonaisuudessaan tämä vappuviikonloppu oli koko FinnHEMS historian toiseksi vilkkain. Vapun juhliminen tänä vuonna aloitettiin jo perjantaina, tällöin lääkärihelikopteri sai huimat 49 hälytystä. Lauantaina he saivat 50 hälytystä, mikä on tavallista enemmän. Kaiken kaikkiaan FinnHEMS tukikohdissa otettiin vastaan 197 hälytystä. Vapun hälytykset koostuivat pääasiassa tajuttomista ja elottomista potilaista. Valitettava tosiasia on, että päihteet liittyivät noin puoleen hälytyksistä tavallisena viikonloppuna ja vappuna määrä vain kasvoi, sillä silloin se oli kaksi kolmasosaa. Hälytyksiin yleensä liittyvät myrkytykset, liikenneonnettomuudet sekä vammautumiset ja, koska vappuna ihmiset ovat tavallista enemmän ulkona myös hypotermia ja hukkumiset ovat huomattavasti yleisempiä.

Kiireisimpänä pelastusyksikkönä tänä vuonna oli Vantaa (44 hälytystä) ja Pirkkala (41 hälytystä). Kaikista hiljaisinta oli Oulun tukikohdassa. Oulun tukikohtaan tehtiin vain ja ainoastaan 26 hälytystä. Rovaniemen  tukikohta oli myös suhteellisen rauhallinen, sillä sinne tehtiin 28 hälytystä.

Pelastushelikopteri Aslak

aslak

Pelastushelikopteri Aslak on Lapin alueen pelastushelikopteri (Arctic rescue helicopter). Pelastustoiminnassa helikopteria on käytetty säännöllisesti juurikin Lapissa jo 1960-luvulta lähtien. Aslakin toiminta on keskittynyt lähinnä Lapin alueelle, jossa suurin osa alueesta on tuntureita ja erämaita. Aslakin tukikohta on Sodankylässä, jonka keskeinen sijainti turvaa pelastushelikopterin nopean saatavuuden Lapissa. Pelastushelikopterin tukikohdassa toimii myös lääkäriasema Aslak, jossa lentävät lääkärit ovat valmiina päivystyksessä.

Helikopteri on erittäin kätevä varsinkin Lapin arktisella alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä ja luonto vaikeakulkuista. Usein myöskään tieverkostoa ei ole välttämättä lainkaan. Aslak palvelee niin paikallisia kuin turistejakin. Tyypillisin pelastustoimi on esimerkiksi tuntureilla loukkaantunut henkilö, joka on ollut vaeltamassa tai esimerkiksi laskettelemassa. Näissä aktiviteeteissa sattuu usein vakaviakin vahinkoja sekä sairaskohtauksia, joissa Aslakin nopea apu on paikallaan. Aslak tekee myös sammutustöitä, sillä Aslak voi levittä jopa 16 000 litraa vettä tunnissa vaikeakulkuiseenkin maastoon. Näiden lisäksi Aslakia käytetään kadoinneiden etsimiseen, jolloin etsintätehtäviä voidaan tehdä joko visuaalisesti etsimällä tai lämpökameran avulla. Käytettävä tapa riippuu vuodenajasta, vuorokaudenajasta, säästä sekä maastosta.

Aslakin toiminta on Lapin alueella erittäin tärkeää, sillä ilman sitä moni henkilö olisi menettänyt henkensä. Lapin alueen lähin keskussairaala on Rovaniemellä, joka voi tarkoittaa sitä, että Pohjois-Lapissa asuvalla voi olla satojakin kilometrejä lähimpään keskussairaalaan maateitse. Lähin yliopistollinen keskussairaala sijaitsee puolestaan Oulussa, jonne lennätetäänkin usein suoraan kaikista hankalimmat ja vakavimmat tapaukset.

Aslakin toiminta perustuu kokonaan yhdistyksen omaan varainhankintaan. Yhdistys on muun muassa rahoittanut toimintaansa Novia Finland Oy:n kanssa, joka tekee puhelinmyyntiä toiminnan hyväksi. Toiminnan rahoittajat ovat siis yleisimmin lahjoittajia, sekä yrityksiä että yksityisiä henkilöitä. Aslakin toiminta Lapin alueella on elintärkeää varsinkin terveyskeskusten lakkautusten myötä, jolloin välimatkat ovat kasvaneet entisestään. Toivommekin, että Aslak jatkaa toimintaansa vielä pitkälle tulevaisuuteen saakka.

Rajavartiolaitoksen haku on auki!

rajavartiolaitos

Jos haluaisit joskus itse olla Rajavartiolaitoksen helikopterin puikoissa, tässä voi olla mahdollisuutesi. Rajavartiolaitos nimittäin etsii opiskelijoita tammikuussa 2018 alkavalle Rajavartijan peruskurssille. Haku on juuri nyt käynnissä, ja hakuaikaa on vielä 31.3 2017 saakka. Vielä ehtii siis hyvin saamaan paperit kuntoon ja hakemuksen sisään.

Rajavartijaksi voi Suomessa kouluttautua vain Raja- ja Merivartiokoulusta. Koulutus kestää 12 kuukautta ja pitää sisällään luento-opetusta, verkko-opetusta, ryhmätöitä, itsenäistä opiskelua, harjoittelua ja työelämään tutustumista.

Lähes jokainen vastavalmistuneesta rajavartijasta aloittaa työuransa rajatarkastustehtävissä. Kokemuksen kerttyessä on mahdollista erikoistua myös vaikka rikosten torjuntaan, koiratoimintaan tai merelliseen toimintaan ja pelastustehtäviin.

Miten kurssille valitaan oppilaita?

Kelpoisuusvaatimuksista löytyy täysi lista Rajavartiolaitoksen nettisivuilta. Kurssille hyväksyttävän opiskelijan täytyy muun muuassa olla:

  • vähintään 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen
  • suorittanut varusmiespalveluksen
  • suorittanut yo-tutkinnon tai toisen asteen ammattitutkinnon
  • terveydentilaltaan tehtäviin sopiva
  • vähintään B-luokan ajo-kortin haltija

Pääsykokeet järjestetään toukokuussa, ja sinne kutsutaan hakijoita hakupisteiden perusteella. Tästä linkistä löydät peruskurssin hakuoppaan, jossa eritellään tarkemmin kaikki hakuprosessiin tarvittavat tiedot, työnkuva ja pääsykokeiden erilliset osiot.

Helikopteriajelut New Yorkin yllä

helicopter ny

Nyt on tämän blogin aika ottaa vähän tuulta siipiensä (tai roottorinsa) alle ja lähteä tutkimaan muita maita ja ulkomaalaisia helikopterilentojen tarjoajia. Aloitamme matkamme Isosta Omenasta eli siis New Yorkista, jossa helikopterilentäjät ja lentomatkustajat saavatkin nauttia uskomattomista maisemista. Paikallisten ja erityisesti New Yorkissa vierailevien turistien onneksi kaupungissa operoi monta eri helikopterilentoja tarjoavaa yritystä, ja netin ostopalveluiden kuten esimerkiksi Grouponin kautta on usein mahdollista saada erinomaisia hintoja lennoille. Muutamia esimerkkejä New Yorkissa toimivista yrityksista ovat Liberty Helicopter, New York Helicopter ja Manhattan Helicopters.

Mitä helikopterilento New Yorkissa noin yleisesti maksaa ja kauan lento kestää? 12-15 minuutin lento keskikaupungin yllä maksaa yleens noin 200 dollaria per henkilö, firmasta ja tarjouksesta riippuen tietenkin. Lisäksi päälle saattaa tulla myös helikopterikentän käyttömaksu, joka on noin 30-35 dollaria per henkilö.

Lennon aikana ehtii näkemään yllättävän paljon, esimerkkinä mainittakoon Governor’s Island ja Ellis Island, Wall Streetin finanssialueen ja pilvenpiirtäjät, Central Park, Empire State Building ja Chrysler Building. New Yorkin siluetti on todellakin näkemisen arvoinen ainakin kerran elämässä ilmasta käsin.

Retki New Yorkin kattojen ylle sopii aivan kaikille, niin pariskunnille, perheille kuin yksin matkaaville seikkailijoille. Jos suunnittelet matkaa New Yorkiin, suosittelemme rohkeasti ottamaan yhteyttä eri helikopteriyrityksiin yksityislennon järjestämiseksi.

Historiaa helikoptereista

historiahelikopteri

Koska sivustomme painottuu pelastushelikoptereihin, haluaisimme myös perehtyä niiden mielenkiintoiseen historiaan. Helikopteri on melko uusi keksintö, mutta sen periaatteen isänä pidetään italialaista taidemaalaria ja keksijää Leonardo Da Vinciä. Hän esitti periaatteen jo 1400 – luvulla, ja tästä keksinnöstä on jäänyt talteen Leonardon piirtämä kuva ’’ilmaruuvista’’. Tällöin tekniikka ei ollut kuitenkaan kehittynyttä, joten tätä keksintöä ei pystytty tällöin toteuttamaan. 1800 – luvun lopulla tehtiin myös monia rakennusyrityksiä, mutta mikään niistä ei vastannut nykypäivän helikopteria. Tällöin rakennetut helikopterit leijuivat maan pinnalla, ja olivat rakenteeltaan heikkoja ja kömpelöitä.

Saksalainen Henrick Focke rakensi ensimmäisen lentokykyisen ja käyttökelposen helikopterin vuonna 1936. Helikopteri rakennettiin autogiron pohjalta, joka on potkurivetoinen lentokone. Autogiroa on myös sanottu lentokoneen ja helikopterin välimuodoksi. Helikopteri sai nimekseen Focke-Wulf Fw 61, ja se ylsi jopa 3200 metrin korkeuteen vuonna 1937. Se saavutti myös 120 kilometrin tuntinopeuden ja se lensi yli 230 kilometrin matkan.

Mikäli tarkastellaan nykyisiä helikoptereita, ensimmäisen nykyaikaisen helikopterin keksijänä pidetään ukrainalais-yhdysvaltalaista Igor Sikorskyä. Hän rakensi vuonna 1939 ensimmäisen yhdellä pääroottorilla ja yhdellä pyrstöroottorilla toimivan helikopterin. Tämä helikopteri, joka sai nimekseen VS-300, lensi ensimmäisen kerran vapaasti 13. toukokuuta vuonna 1940.

Helikoptereita on käytetty alunperin sodissa tiedustelutehtävissä. Esimerkiksi Saksa käytti Flettner FI 282 tiedon kulun helpottamiseen. Sodan jälkeen helikopteria käytettiin samaan mihin myös tänäkin päivänä, ihmishenkien pelastamiseen. Hollannin tulvien aikana helikoptereita käytettiin ihmisten pelastamiseksi, sekä 1950 – luvun Korean sodassa Yhdysvaltalaiset käyttivät helikoptereita evakuointiin ja huoltokuljetuksiin. Myös taisteluhelikopterit saivat alkunsa, mutta ne jäivät kuitenkin kakkoseksi hävittäjälentokoneille.

historiahelikopteri2

Helikopterin historiaa Suomessa

Ensimmäinen helikopteri nousi ilmaan Suomessa vuonna 1949 järjestetyssä lentonäytöksessä, ja tapahtuma järjestettiin Turun lentoasemalla. Tämä helikopteri oli kuitenkin rekisteröity Ruotsiin, ja tämän vuoksi sitä ei lasketa Suomen helikopteriksi. Ensimmäinen suomalainen helikopteri lähti lentoon vuonna 1953, joka oli nimeltään Bell 47. Se oli rekisteröity Imatran Voimalle ja Ilmavoimille, ja se oli käytössä jopa 1970-luvulle saakka. Tämän helikopterin voi löytää Suomen Ilmailumuseosta Vantaalta.

Nykypäivän käyttötarkoitukset

Nykypäivänä helikoptereita käytetään ihmishenkien pelastamiseen, koska helikopteria on helppo ja nopea käyttää maastoissa, joissa on vaikea liikkua. Helikoptereita käytetään myös muun muassa liike-elämän ilmailuun, sillä se säästää suurimmissa ja ruuhkaisimmissa kaupungeissa huomattavasti aikaa. Helikopteri on siis tärkeä keksintö, joka on pelastanut monia ihmishenkiä ja auttanut muissa nykypäivän asioissa.

Lääkärihelikopteri

finnhems

Pelastushelikoptereiden toiminta on hyvin organisoitua ja nopeaa toimintaa, joka saattaa parhaassa tapauksessa pelastaa ihmishenkiä. Yleisimmin lääkärihelikopteri hälyytetään apuun kun onnettomuuspaikka on vaikeakulkuisen maaston takana tai potilas tarvitsee todella nopeaa apua selvitäkseen sairaalaan asti.

Hälytyslentoja lääkärihelikopterilla on normaalisti enemmän kesäaikaan kuin talvella ja osittain tämä varmasti johtuu siitä että kesäisin liikutaan enemmän vesillä. Yleisesti ottaen lääkärihelikopteri ei kuljeta potilasta onnettomuuspaikalta eteenpäin, vaan tähän tarkoitukseen paikalle saapuu maapelastusyksikkö. Lääkärihelikopterin ideana onkin saada paikalle mahdollisimman nopeasti lääkäri joka pystyy antamaan tarvittavan ensiavun potilaalle. Yleisesti lääkärihelikopteri saapuu onnettumuuspaikalle jo niinkin nopeasti kuin 30 minuutin kuluttua hälytyksen saamisesta.

Useimmissa tapauksissa kun lääkärihelikopteri pyydetään paikalle kyseessä on joku peruselintoimintojen häiriö, kuten vaikkapa tajuttomuus, elottomuus, hengitysvaikeus tai jonkinlainen onnettomuus.

Hätäkeskuksella on valtuus päättää siitä tarviitseeko avun soittaja paikalle lääkärihelikopeterin vaiko maapelastusyksikön. Yleisesti ottaen lääkärihelikopteri hälytetään paikalle vain korkean riskin tehtäviin.

Suomessa on olemassa tällä hetkellä yhteensä kuusi FinnHEMS-tukikohtaa, joista Suomalaiset saavat erittäin nopeasti apua sitä tarvitessaan. Päivystämässä on jatkuvasti vastuulääkäri jonka työnkuvaan kuuluu mm. johtaa alueen ensihoitopalveluja, toiminnan ja ohjeiden antaminen sekä koulutuksen antaminen. Toimenkuvaan kuuluu myös hätäkeskuksen ja ja muiden viranomaisten ohjeistus ensihoitoon liittyvissä tilanteissa.

Päivystämässä olevan henkilökunnan tulee olla jatkuvassa valmiudessa ja heidän työvuoronsa kestävät yleensä monta tuntia, helposti enemmän kuin normaalien toimistotyöntekijöiden vuorot. Usein päivystysvuoroja saattaa olla monta päivää putkeen, ja sitten tietenkin vastaavasti myös monen päivän vapaat siihen perään. Tämä on tärkeää sen takia, että elimistön ja kehon täytyy pystyä toipumaan päivystysvuoron mukanaan tuomasta stressistä ja kuormituksesta. Tästä aiheesta onkin tehty monia tutkimuksia, joissa melkein kaikissa todetaan, että päivystysvuorojen aiheuttama stressi, vuorokaudenaikojen sekaantuminen ja työn eettinen kuormitus saattavat painaa päivystystyötä tekeviä ihmisiä.

Stressiä lievittääkseen työntekijät keksivät usein mukavia keinoja, joilla käyttää aikaa uusinta päivystystehtävää odotellessa. Jokainen työntekijä tuo varmasti omat mielenkiinnon kohteensa työpaikalla, ja voikin samalla opettaa kollegoilleen uusia taitoja tai saada heidät kiinnostumaan uusista kiinnostuksen kohteista. Jos joku esimerkiksi pelaa jalkapalloa tai tykkää käydä salilla, on se oiva tapa tappaa aikaa seuraavaa päivystystehtävää odotellessa. Samalla kunto pysyy hyvänä, ja se onkin tärkeää näin fyysistä jaksamista vaativassa työssä. Terveellinen ruokavalio auttaa toki myös. Eräs kätevä keino pitää itsensä kiireisenä päivystyksessä työtehtävää odotellessa on myös kaiken maailman netin rahapelien pelaaminen. Se onnistuukin nykyään helposti nettikasinoiden mobiiliversioiden avulla, jolloin painavaa tietokonetta ei edes tarvitse raahata mukanaan työpaikalle, vaan tabletin tai älykännykän omistaminen riittää. Käteviä sivustoja kasinopelien ja nettikasinoiden tarkistamiseen on on monia, mutta kannattaa valita tietenkin joku luotettu ja toisten suosittelema sivusto. Voit löytää casino pelaajan tältä sivustolta. Myös monenlaiset lautapelit ja korttipelit ovat mukava keino pitää itsensä kiireisenä, vaikkapa hyvän kotona valmistetun pullan äärellä. Kaikkien suosikkikollega onkin yleensä tietysti se, joka pitää kokkaamisesta ja tuo kaiken maailman herkkuja työpaikalleen muidenkin iloksi.

Päivystysvuorossa olevien lääkäreiden, helikopterin lentäjien ja vastuuhenkilöiden välille syntyy usein tärkeä side, ja tämä onkin erittäin tärkeää. Päivystyksessä olevat työntekijät viettävät usein monia päiviä yhdessä, eikä päivystystyö tietenkään katso vuoronkauden aikoja taikka kalenteria. Päivystyksessä täytyy jonkun olla niin jouluna, lasten syntymäpäivinä, uutena vuotena kuin juhannuksena. Jollakin sen nakki napsahtaa aina, ja tämä onkin yksi asia, minkä monet päivystystyötä tekevät kokevat negatiivisena. Siinä saattaa meinaan helposti jäädä väliin monta tärkeää merkkipäivää tai vaikka jopa oman lapsen syntymä, jos silloin sattuu olemaan työvuorossa. Onneksi mukavat kollegat ja hauska tekeminen päivystystehtävää odotellessa auttavat jaksamaan näinkin raskasta työtä kuin mitä tekevät esimerkiksi lääkärihelikopterin lentäjät tai FinnHEMS-tukikohdan vastuulääkäri.

Meripelastushelikopteri

helikopteri

 

Tänään otamme puheeksi meripelastushelikopterit ja kuinka ne toimivat. Meripelastushelikopterit ovat tärkeitä, mikäli merellä tapahtuu veneonnettomuuksia, koska helikopterin avulla apu saadaan nopeasti.

Meripelastushelikopterin miehistöön kuuluu eri tehtäviin suuntautuneita henkilöitä, ja jokaisen tehtävä on erityisen tärkeä. Miehistöön kuuluu kaksi ohjaajaa, jotka pitävät huolta lennon ohjaamisesta. Helikopterista löytyy myös kaksi mekaanikkoa, joiden tärkeä tehtävä on pitää huolta helikopterin toimivuudesta.  Lisäksi henkilöstoon kuuluu vielä yksi tai kaksi pintapelastajaa, jotka suorittavat operaation pelastustilanteessa helikopterin ulkopuolella.

Ohjaajat tunnetaan myös nimillä päällikkö ja perämies. Päällikkö vastaa koko lennosta ja asettaa muiden turvallisuuden itsensä edelle. Perämies seuraa lennon edistymistä ja tekee kaikki tarvittavat merkinnät lentosuunnitelmaan (OFP) ja matkapäiväkirjaan. Perämies osallistuu myös päällikön kanssa ohjaukseen, ja käyttää myös muunmuassa helikopterin radio – ja navigointilaitteita.

Lentomekaanikosta käytetään myös nimeä vinssaaja, ja hänen tehtäviinsä kuuluu käyttää pelastusvinssiä, jonka avulla pelastettavat nostetaan ylös helikopteriin. Mekaanikko antaa myös päällikölle ohjeita ilma-aluksen sijainnista sekä varoittaa esteistä. Hänen on myös tärkeää raportoida päällikölle kaikesta lennolla tapahtuvasta ja tämän vuoksi heidän on pakollista olla sisäpuhelinyhteydessä toisiinsa koko lennon ajan. Mekaanikko käyttää myös helikopterin erilaisia valvontalaitteita, sekä antaa tarvittaessa ensiapua potilaille lennon aikana.

Pintapelajastajien työ on myös tärkeää, koska heidän tehtävänään on viedä apu kohteeseen ja saattaa pelastettavat turvallisesti helikopteriin. Aikainen hoito ja ensiapu ovat myös pintapelastajien tehtävänä ennen määränpäähän saapumista. Tämän vuoksi jokainen pintapelastaja on koulutettu vähintään perustasoiseen ensihoitoon. Pintapelastajien vastuulla on myös tähystää ja käyttää valvontalaitteita lennon aikana päällikön antamien ohjeiden mukaan.

Normaaliin hälytystehtävään menee noin 45min. – 1 tunti. Tyypillinen hälytyslähtö yöllä tapahtuu seuraavasti:

  1. Meripelastusjohtaja soittaa tai hälyttää hakulaitteella miehistön
  2. Miehistö siirtyy kentälle
  3. Lennon valmistelu, johon kuuluu säätilanteen arvioiminen, selvitetään täsmennetty tehtävä, lennonvarmistusilmoituksien teko, lentoesteiden varmistaminen sekä pintapelastajat varaavat tarvittavat lisävarusteet.
  4. Helikopteri lähtee ilmaan
  5. Lento, jossa tehdään lentosuunnitelmat, suunnistus kohteelle ja lopulta itse tehtävä

Merihelikopterit ovat siis todella tärkeitä, mikäli merellä tapahtuu onnettomuuksia ja muita tapaturmia. Koptereiden avulla apu saadaan paikalle nopeasti ja onnettomuuden uhrit kuljetettua hoitoon.