Meripelastushelikopteri: toiminta, miehistö ja kalusto

Meripelastushelikopteri on Rajavartiolaitoksen helikopteri, joka lähtee liikkeelle, kun merellä tapahtuu onnettomuus tai ihminen on vaarassa. Helikopterilla apu saadaan paikalle nopeasti myös sinne, minne vene tai alus ei yllä riittävän ajoissa. Tässä artikkelissa käydään läpi, mikä meripelastushelikopteri on, kuka sitä Suomessa käyttää, keitä miehistöön kuuluu, miten hälytystehtävä etenee ja millaista kalustoa meripelastuksessa lennetään.

Mikä meripelastushelikopteri on?

Meripelastushelikopteri on pelastushelikopteri, joka on varusteltu ja miehitetty merellä tapahtuvia etsintä- ja pelastustehtäviä varten. Käytännössä sama helikopteri voi samalla lennolla etsiä kadonnutta venettä, nostaa veden varaan joutuneen ihmisen kyytiin ja kuljettaa potilaan rantaan tai sairaalaan. Tärkein ero tavalliseen kuljetushelikopteriin on pelastusvinssi – vaijerilla toimiva nostolaite, jolla ihminen voidaan nostaa suoraan merestä tai aluksen kannelta helikopteriin ilman että kone laskeutuu.

Meripelastushelikopterin vahvuuksia ovat nopeus, pitkä toimintamatka ja kyky toimia paikoissa, joihin maalta tai mereltä on vaikea päästä. Näiden ansiosta helikopteri on usein ratkaiseva silloin, kun aika on vähässä: kylmässä Itämeren vedessä ihmisen toimintakyky heikkenee nopeasti, ja jokainen säästetty minuutti kasvattaa selviytymisen todennäköisyyttä.

Tyypillisiä meripelastushelikopterin tehtäviä ovat muun muassa:

• veden varaan joutuneiden ihmisten etsintä ja pelastaminen,
• sairaskuljetukset saaristosta ja aluksilta, esimerkiksi äkillinen sairauskohtaus laivalla,
• kadonneiden veneiden ja henkilöiden etsintä,
• evakuoinnit onnettomuus- tai tulipalotilanteissa sekä
• virka-apu muille viranomaisille.

Kuka vastaa meripelastuksesta Suomessa?

Suomessa meripelastuksen johtaa Rajavartiolaitos. Se vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä ja valvonnasta sekä eri viranomaisten ja vapaaehtoisten yhteistyön yhteensovittamisesta. Tehtäviä johdetaan meripelastuskeskuksesta (MRCC Turku), joka ottaa vastaan hälytykset ja päättää, mitä yksiköitä – aluksia, helikoptereita ja vapaaehtoisia – tehtävälle lähetetään.

Itse helikopterit lennettävät Rajavartiolaitoksen Vartiolentolaivue. Laivueella on käytössään toistakymmentä helikopteria ja kaksi valvontalentokonetta, ja se lentää vuosittain noin 4 000 lentotuntia muun muassa meripelastus-, rajavalvonta- ja öljyntorjuntatehtävissä. Lisää Rajavartiolaitoksen meripelastushelikopterin toiminnasta kerrotaan viranomaisen omilla sivuilla. Voit lukea tarkemmin myös helikoptereiden tukikohdista Suomessa.

Meripelastus on yhteistyötä: viranomaiset ja vapaaehtoiset

Vaikka Rajavartiolaitos johtaa meripelastusta, tehtäviin osallistuu usein monta toimijaa. Meripelastuslaki antaa Rajavartiolaitokselle mahdollisuuden osoittaa tehtäviä myös vapaaehtoisille yhdistyksille, joista tärkein on Suomen Meripelastusseura (SMPS). Sen miehistöt päivystävät pelastusaluksilla eri puolilla rannikkoa ja sisävesiä ja lähtevät liikkeelle meripelastuskeskuksen hälytyksestä.

Meripelastukseen voivat lisäksi osallistua pelastuslaitos, poliisi, terveystoimi, Puolustusvoimat ja lähellä olevat kauppa-alukset. Helikopterin rooli tässä ketjussa on tuoda apu nopeasti sinne, minne pintayksiköt eivät ehdi, sekä nostaa ja kuljettaa potilaat jatkohoitoon. Vapaaehtoiset ylläpitävät myös veneilijöiden Trossi-avustuspalvelua, joka hoitaa kiireettömiä tehtäviä ja keventää viranomaisten kuormaa.

Meripelastushelikopterin miehistö

Meripelastushelikopterin miehistö koostuu eri tehtäviin erikoistuneista ammattilaisista, ja jokaisella on oma selkeä roolinsa. Tyypillisesti koneessa on kaksi ohjaajaa, yksi tai kaksi lentomekaanikkoa sekä yksi tai kaksi pintapelastajaa. Lisää miehistön eri tehtävistä on kuvattu myös television pelastushelikopteriohjelmassa.

Ohjaajat – päällikkö ja perämies

Kaksi ohjaajaa vastaa helikopterin lentämisestä. Heitä kutsutaan päälliköksi ja perämieheksi. Päällikkö vastaa koko lennosta ja asettaa muiden turvallisuuden oman etunsa edelle. Perämies seuraa lennon edistymistä, tekee tarvittavat merkinnät lentosuunnitelmaan ja matkapäiväkirjaan sekä käyttää radio- ja navigointilaitteita. Perämies osallistuu myös koneen ohjaamiseen päällikön rinnalla.

Lentomekaanikko eli vinssaaja

Lentomekaanikosta käytetään myös nimitystä vinssaaja. Hän käyttää pelastusvinssiä, jolla pelastettavat nostetaan koneeseen, ja ohjaa samalla päällikköä ilma-aluksen sijainnista sekä varoittaa esteistä. Koska päällikkö ei aina näe vinssin alle, mekaanikon ja ohjaajien on oltava sisäpuhelinyhteydessä toisiinsa koko lennon ajan. Mekaanikko käyttää myös koneen valvontalaitteita ja voi antaa ensiapua potilaalle lennon aikana.

Pintapelastaja

Pintapelastaja on se miehistön jäsen, joka laskeutuu vinssillä veteen tai aluksen kannelle ja vie avun suoraan pelastettavan luo. Hänen tehtävänsä on saattaa pelastettavat turvallisesti helikopteriin ja aloittaa hoito jo ennen perille pääsyä. Jokainen pintapelastaja on koulutettu vähintään perustasoiseen ensihoitoon. Lennon aikana pintapelastaja myös tähystää ja käyttää valvontalaitteita päällikön ohjeiden mukaan.

Näin hälytystehtävä etenee

Normaaliin hälytystehtävään kuluu yleensä noin 45 minuutista tuntiin. Tyypillinen yöllä tapahtuva hälytyslähtö etenee vaihe vaiheelta seuraavasti:

1. Meripelastusjohtaja hälyttää miehistön puhelimella tai hakulaitteella.
2. Miehistö siirtyy kentälle.
3. Lento valmistellaan: arvioidaan säätilanne, selvitetään täsmennetty tehtävä, tehdään lennonvarmistusilmoitukset, varmistetaan lentoesteet ja pintapelastajat varaavat tarvittavat lisävarusteet.
4. Helikopteri nousee ilmaan.
5. Lennon aikana tehdään lentosuunnitelma, suunnistetaan kohteelle ja suoritetaan itse pelastustehtävä.

Tehtävän kesto vaihtelee sään, etäisyyden ja tilanteen vaativuuden mukaan. Pimeällä ja huonossa säässä lentäminen on hitaampaa ja vaatii enemmän valmistelua.

Meripelastuksessa käytettävä kalusto

Meripelastuksen päätyökalu Suomessa on Super Puma (tyypit AS332 ja uudempi H215) – raskas, kaksimoottorinen helikopteri, jossa on pitkä toimintamatka ja tehokas pelastusvinssi. Näitä koneita pidetään jatkuvassa pelastusvalmiudessa Turussa, Helsingissä ja Rovaniemellä. Niiden lisäksi laivueella on kevyitä yksimoottorisia AW119 Ke Koala -helikoptereita valvonta- ja lyhyempiin tehtäviin sekä Bell AB/B 412 -helikoptereita etenkin pohjoisen tehtävissä. Alla olevassa taulukossa verrataan Rajavartiolaitoksen käyttämiä helikopterityyppejä.

Luvut vaihtelevat lähteestä ja ajankohdasta riippuen, koska kalustoa uudistetaan ajoittain. Täsmälliset ajantasaiset tiedot kannattaa aina tarkistaa Rajavartiolaitoksen omilta sivuilta.

Varustus ja kyky toimia vaikeissa oloissa

Meripelastushelikopterin tärkein yksittäinen varuste on pelastusvinssi, mutta kone on paljon muutakin kuin nostolaite. Sen vahvuus on kyky etsiä ja pelastaa myös pimeällä ja huonossa säässä.

• Pelastusvinssi. Vaijerilla nostetaan ihminen vedestä tai aluksen kannelta koneeseen ilman että se laskeutuu.
• Hakuvalot ja valvontalaitteet. Voimakkaat valonheittimet ja lämpökamerat auttavat löytämään ihmisen pimeästä merestä.
• Navigointi- ja viestivälineet. Kone pysyy yhteydessä meripelastuskeskukseen ja muihin yksiköihin koko tehtävän ajan.
• Ensihoitovälineistö. Potilaan hoito voidaan aloittaa jo lennon aikana.

Lentokelpoisuuteen vaikuttavat silti aina sää, tuuli, näkyvyys ja jäätämisolosuhteet. Suomalaiset meripelastushelikopterit ovat olleet mukana myös maan suurimmissa meripelastusoperaatioissa, kuten vuoden 1994 Estonia-onnettomuudessa, jossa helikoptereilla pelastettiin ihmisiä erittäin vaikeissa olosuhteissa.

Meripelastushelikopteri vai lääkärihelikopteri?

Meripelastushelikopteri ja lääkärihelikopteri sekoitetaan usein toisiinsa, mutta ne ovat eri asia. Meripelastushelikopteri on Rajavartiolaitoksen kone, jonka päätehtävä on etsintä ja pelastaminen merellä – sen vahvuus on vinssi ja kyky toimia veden yllä. Lääkärihelikopteri taas kuljettaa ensisijaisesti lääkärin ja hoitovälineet nopeasti potilaan luo maalla, ja sitä käytetään lähinnä kiireellisissä sairaanhoidon tehtävissä.

Käytännössä tehtävät voivat myös limittyä: meripelastushelikopteri hoitaa ja kuljettaa potilaita, ja lääkärihelikopterin miehistö voi osallistua vesillä sattuneisiin onnettomuuksiin. Jos helikoptereiden työ kiinnostaa laajemmin, kannattaa tutustua myös siihen, miten helikopteri pelastaa ihmishenkiä.

Milloin ja miten hälytät apua merellä?

Merellä hätätilanteessa apua hälytetään meripelastuksen hätänumerosta 0294 1000, joka yhdistää meripelastuskeskukseen. Soiton voi tehdä myös yleisestä hätänumerosta 112, jolloin hätäkeskus välittää tehtävän oikealle viranomaiselle. Kannattaa harkita myös 112 Suomi -sovelluksen käyttöä, koska se välittää samalla soittajan sijainnin.

Veneessä, jossa on VHF-radio, hätäliikenne hoidetaan kanavalla 16 ja DSC-hätähälytys kanavalla 70. Kerro hälyttäessäsi selkeästi sijaintisi, aluksen tiedot, henkilöiden määrä ja mitä on tapahtunut. Älä katkaise yhteyttä ennen kuin meripelastuskeskus antaa luvan.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Moni ongelma merellä johtuu pienistä mutta toistuvista virheistä. Nämä kannattaa tiedostaa etukäteen:

• Hälytyksen viivästyttäminen. Apua ei uskalleta pyytää ajoissa “turhan välttämiseksi”. Merellä tilanne voi pahentua nopeasti, joten soita heti kun epäilet vaaraa.
• Pelastusliivien puute. Suurin osa hukkumisista voitaisiin välttää pelastusliiveillä. Helikopterikin löytää ja pelastaa pintaan jääneen ihmisen paljon nopeammin.
• Sijainnin puuttuminen. Ilman tarkkaa sijaintia etsintä hidastuu. Käytä karttasovellusta, GPS-laitetta tai 112 Suomi -sovellusta.
• Väärä käytös vinssauksen aikana. Vinssivaijeriin ei saa tarttua ennen kuin se on maadoitettu veteen tai kanteen, koska helikopterin staattinen sähkö voi aiheuttaa iskun. Toimi aina pintapelastajan ja miehistön ohjeiden mukaan.
• Helikopterin pitäminen itsestäänselvyytenä. Lentokelpoisuuteen vaikuttavat sää, tuuli ja näkyvyys. Kovassa myörskyssä edes Super Puma ei välttämättä pääse lentoon, joten oma varautuminen on aina ensisijaista.

Kenelle meripelastushelikopterin toiminta on tärkeää?

Meripelastushelikopterin toiminta koskettaa kaikkia vesillä liikkuvia: veneilijöitä, kalastajia, purjehtijoita, ammattimerenkulkijoita ja rannikon asukkaita. Tieto siitä, miten pelastusketju toimii ja miten apua hälytetään, lisää turvallisuutta ja auttaa toimimaan oikein hätätilanteessa. Aihe kiinnostaa myös niitä, jotka harkitsevat alalle hakeutumista – pelastushelikopterilentäjäksi ei pääse kuka tahansa, ja myös Rajavartiolaitoksen rekrytoinnit avautuvat aika ajoin.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Kuka omistaa ja lentää meripelastushelikoptereita Suomessa?

Meripelastushelikopterit kuuluvat Rajavartiolaitokselle, ja niitä lentää Vartiolentolaivue. Meripelastustehtäviä johdetaan meripelastuskeskuksesta Turusta.

Mikä on meripelastuksen hätänumero?

Meripelastuksen hätänumero on 0294 1000. Voit soittaa myös yleiseen hätänumeroon 112, ja VHF-radiolla hätäliikenne hoidetaan kanavalla 16.

Montako henkeä meripelastushelikopterin miehistöön kuuluu?

Miehistöön kuuluu tyypillisesti kaksi ohjaajaa, yksi tai kaksi lentomekaanikkoa eli vinssaajaa sekä yksi tai kaksi pintapelastajaa.

Mikä helikopteri meripelastuksessa käytetään?

Meripelastuksen päätyyppi on Super Puma (AS332 ja uudempi H215). Laivueella on lisäksi kevyitä AW119 Ke Koala- ja Bell AB/B 412 -helikoptereita muihin tehtäviin.

Kauanko meripelastustehtävä kestää?

Normaali hälytystehtävä kestää yleensä noin 45 minuutista tuntiin, mutta kesto riippuu säästä, etäisyydestä ja tehtävän vaativuudesta.