FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdat muodostavat verkoston, joka kattaa lähes koko Suomen: nykyisin tukikohtia on kahdeksan Vantaalta aina Rovaniemelle asti. Tukikohdissa päivystää ympäri vuorokauden helikopteri, maayksikkö ja miehistö, jotka lähtevät liikkeelle heti hätäkeskuksen hälytyksestä. Tässä artikkelissa käymme läpi, mitä lyhenteet HEMS ja FinnHEMS tarkoittavat, kuka toiminnan omistaa, missä tukikohdat sijaitsevat ja kuinka nopeasti apu tavoittaa potilaan. Käytämme vain virallisiin lähteisiin perustuvia, ajantasaisia tietoja.
Tärkeimmät kohdat
- Tukikohtia on kahdeksan: Vantaa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio ja Kouvola.
- Omistaja: Suomen valtio (erityistehtäväyhtiö FinnHEMS Oy); omistajaohjaus sosiaali- ja terveysministeriöllä.
- HEMS = kiireellinen lääkärihelikopteritoiminta – helikopteri tuo lääkärin potilaan luo.
- Lähtövalmius: ympärivuorokautinen; keskimäärin ilmassa noin 7 minuutissa hälytyksestä.
- Kattavuus: tavoite tavoittaa noin 80 % suomalaisista 30 minuutissa.
- Tehtäviä 2025: 9 924 ensihoitotehtävää ja 3 894 kohdattua potilasta.
Mitä HEMS tarkoittaa?
HEMS on lyhenne englannin sanoista Helicopter Emergency Medical Services eli kiireellinen lääkärihelikopteritoiminta. Kyse on ensihoidosta, jossa helikopteri tai nopea maayksikkö tuo lääkärin ja ensihoidon osaamisen potilaan luokse mahdollisimman pian. HEMS-toiminnan tärkein tavoite on tarjota korkealaatuista ensihoitolääkärin apua äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa.
Helikopterin etu on nopea reagointikyky ja laaja toimintasäde. Niiden ansiosta myös haja-asutusalueilla asuvat saavat ensihoitoa tasa-arvoisemmin kuin pelkällä ambulanssiverkostolla olisi mahdollista. Käytännössä hätäkeskus hälyttää yksikön, miehistö nousee ilmaan ja potilas saa lääkäritasoista hoitoa jo ennen kuin hänet kuljetetaan sairaalaan.
Tuoko helikopteri potilaan vai lääkärin?
Lääkärihelikopterin ensisijainen tehtävä on viedä lääkäri potilaan luokse, ei kuljettaa potilasta. Tämä on yleisin väärinkäsitys toiminnasta. Suurimmassa osassa tehtäviä helikopteri tuo paikalle ensihoitolääkärin, joka aloittaa vaativan hoidon heti. Varsinainen kuljetus sairaalaan hoidetaan useimmiten ambulanssilla, joka hälytetään kohteeseen samaan aikaan.
Potilas lennätetään helikopterilla vain silloin, kun se on hoidon kannalta perusteltua – esimerkiksi kun matka yliopistosairaalaan on pitkä tai tila vaatii nopeaa pääsyä erikoishoitoon. Vuonna 2025 helikopterikuljetuksia tehtiin ennätykselliset 735, mikä oli vajaan viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin. Niistä noin neljännes liittyi aivoverenkiertohäiriöön eli aivohalvaukseen.
Mikä FinnHEMS on ja kuka sen omistaa?
FinnHEMS Oy on valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, joka vastaa lääkärihelikopteritoiminnan järjestämisestä koko Suomessa. Yhtiö perustettiin vuonna 2010, ja omistus siirtyi aiemmilta yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä Suomen valtiolle maaliskuussa 2020. Omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Tämä on muuttunut aiemmasta mallista, jossa toiminnan omisti viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä.
FinnHEMS ei tee voittoa, vaan sen tehtävä on tukea turvallisen, laadukkaan ja tasa-arvoisen ensihoidon toteutumista. Varsinaisen ensihoidon eli lääkäreiden ja hoitohenkilöstön työstä vastaavat nykyään hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä, kun taas FinnHEMS huolehtii tukikohdista, kalustosta ja toiminnan edellytyksistä. Lisätietoa hälytyskäytännöistä kerrotaan FinnHEMSin omilla sivuilla.
Lennätetäänkö kopterit itse vai ostetaanko palvelu?
FinnHEMS lentää koptereita nykyään itse. Aiemmin yhtiö kilpailutti erillisiä helikopterioperaattoreita, mutta lentotoiminta siirrettiin omaksi toiminnaksi helmikuussa 2022. Lennoista vastaa tytäryhtiö FinnHEMS Lentopalvelut Oy. Järjestely tuo toimintaan vakautta ja vähentää riippuvuutta yksittäisistä sopimuskumppaneista.
Montako tukikohtaa FinnHEMSillä on?
FinnHEMSillä on kahdeksan lääkärihelikopteritukikohtaa eri puolilla Suomea. Verkostoa on laajennettu viime vuosina: Seinäjoen tukikohta (tunnus FH40) täydentää läntistä Suomea, ja kahdeksas tukikohta aloitti toimintansa Kouvolan Utissa alkuvuodesta 2026. Jokaisessa tukikohdassa on päivystämässä helikopteri, miehistö ja maayksikkö eli nopea ensihoito- tai lääkäriauto.
Tukikohdat tunnetaan FH-alkuisista tunnuksista. Eteläisemmissä tukikohdissa lentää tyypillisesti Airbus EC135 -helikopteri ja pohjoisemmissa suurempi Airbus H145. Alla olevaan taulukkoon on koottu tukikohtien sijainnit, kalusto ja toiminta-alueet.
Tukikohtien vertailu
| Tukikohta | Sijainti | Helikopteri | Toiminta-alue (lyhyesti) |
|---|---|---|---|
| FH10 Vantaa | Helsinki-Vantaan lentoasema | Airbus EC135 | Koko Uusimaa; maan vilkkain tukikohta |
| FH20 Turku | Turun lentoasema | Airbus EC135 | Varsinais-Suomi, osin Satakunta ja Uusimaa |
| FH30 Tampere | Pirkkalan lentoasema | Airbus EC135 | Pirkanmaa, osin Kanta-Häme ja Keski-Suomi |
| FH40 Seinäjoki | Seinäjoen lentoasema, Ilmajoki | Airbus EC135 | Etelä-Pohjanmaa ja Pohjanmaa |
| FH50 Oulu | Oulunsalo | Airbus H145 | Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu |
| FH51 Rovaniemi | Rovaniemen lentoasema | Airbus H145 | Lappi; rajayhteistyö Ruotsin ja Norjan kanssa |
| FH60 Kuopio | Kelloniemi, Kuopio | Airbus H145 | Pohjois- ja Etelä-Savo |
| FH70 Kouvola | Utin lentoasema | Airbus H145 | Kaakkois-Suomi, Itä-Uusimaa–Saimaa |
Vantaan tukikohta sijaitsee Helsinki-Vantaan lentoaseman läheisyydessä ja palvelee koko Uudenmaan aluetta. Se on hälytysmäärältään maan vilkkain tukikohta. Pohjoisin tukikohta on Rovaniemen lentoaseman yhteydessä, ja se tavoittaa laajan alueen aina Sodankylää myöten.
Kuinka nopeasti apu tavoittaa potilaan?
Helikopteri ja miehistö ovat jatkuvassa lähtövalmiudessa, ja keskimäärin yksikkö on ilmassa noin seitsemän minuutin kuluttua hälytyksestä. Tämä valmiusaika sekoitetaan usein siihen, kuinka nopeasti apu on perillä – ne eivät ole sama asia.
FinnHEMSin tavoitteena on, että lääkäri- ja lääkintähelikopterit tavoittavat noin 80 prosenttia suomalaisista 30 minuutin kuluessa hälytyksestä. Varsinainen lentoaika kohteeseen on tyypillisesti 10–30 minuuttia etäisyydestä riippuen. Jos sää ei salli lentämistä, miehistö voi lähteä kohteeseen maayksiköllä. Hätäkeskus päättää aina, hälytetäänkö lääkärihelikopteri paikalle; yleisiä hälytyssyitä ovat elottomuus, tajuttomuus, rintakipu, hengitysvaikeus ja onnettomuudet.
Ketä tukikohdan miehistöön kuuluu?
Tukikohdan miehistöön kuuluu tyypillisesti ensihoitolääkäri, lentäjä sekä HEMS-ensihoitaja tai lentoavustaja. Usealla tukikohdalla kokoonpano on juuri tämä, mutta pohjoisessa miehitys poikkeaa: Rovaniemen tukikohdassa päivystää kaksi lentäjää ja kaksi ensihoitajaa, ja uudessa Kouvolan tukikohdassa miehistöön kuuluu kaksi lentäjää, lääkäri ja ensihoitaja.
Miehistön jäsenet ovat korkeasti koulutettuja ammattilaisia. Lentäjien pätevyysvaatimukset ovat tiukat, ja lääkärit ovat ensihoitoon erikoistuneita. Voit lukea tarkemmin siitä, millaista osaamista työ vaatii, artikkelistamme pelastushelikopterilentäjän koulutuksesta ja yleisemmin lääkärihelikopterin toiminnasta. Miehistössä toimii myös palomies- tai sairaanhoitajataustaisia ensihoitajia.
Millaisia tehtäviä lääkärihelikopterit hoitavat?
Lääkärihelikopterit hälytetään ennen kaikkea äkillisiin ja henkeä uhkaaviin tilanteisiin. Vuonna 2025 FinnHEMSin yksiköt saivat yhteensä 9 924 ensihoitotehtävää ja kohtasivat 3 894 potilasta. Hälytysmäärä kasvoi edellisvuodesta noin neljä prosenttia, ja kohdattujen potilaiden määrä noin kahdeksan prosenttia.
Yleisimmät hälytyssyyt vuonna 2025 olivat elottomuus eli sydänpysähdys, liikenneonnettomuudet, tajuttomuus, aivoverenkiertohäiriö ja kaatumiset. Kaikista hälytyksistä alle 40 prosenttia johti potilaan kohtaamiseen, sillä osa tehtävistä perutaan jo matkalla. Helikopteripalvelun käytettävyys pysyi korkeana, noin 98 prosentissa. Noin 60 prosenttia tehtävistä lennettiin helikopterilla ja 40 prosenttia hoidettiin maayksiköllä.
Mikä on tukikohtien välinen työnjako?
Jokaisella tukikohdalla on oma toiminta-alueensa, mutta ne tukevat toisiaan tarvittaessa. Vilkkaimmin hälytyksiä tulee Vantaalla, kun taas pohjoisen tukikohdissa tehtäviä on vähemmän, mutta etäisyydet ovat pitkiä. Aihetta sivutaan myös artikkelissa helikopteriasemista ja niiden haasteista Suomessa.
Rajat ylittävä yhteistyö pohjoisessa
Rovaniemen tukikohta on osa Suomen, Ruotsin ja Norjan välistä kalottialueen yhteistyötä. Sopimuksen ansiosta myös maiden raja-alueilla asuvat ihmiset saavat apua nopeasti lähimmästä yksiköstä, vaikka se sijaitsisi naapurimaan puolella. Pohjoisessa välimatkat ovat pitkiä, joten yhteistyö lyhentää merkittävästi aikaa, jonka kuluessa potilas saa lääkärin hoitoa.
Yleisiä väärinkäsityksiä tukikohdista
Lääkärihelikopteritoiminnasta liikkuu paljon virheellisiä käsityksiä. Alla on koottuna yleisimmät, jotta kokonaiskuva pysyy oikeana.
- ”Tukikohtia on edelleen kuusi.” Tieto on vanhentunut – tukikohtia on nykyisin kahdeksan.
- ”Sairaanhoitopiirit omistavat FinnHEMSin.” FinnHEMS on ollut valtion kokonaan omistama yhtiö vuodesta 2020 alkaen.
- ”Helikopteri hakee aina potilaan sairaalaan.” Ensisijaisesti kopteri tuo lääkärin potilaan luo; kuljetus hoidetaan usein ambulanssilla.
- ”Apu on perillä muutamassa minuutissa.” Muutamassa minuutissa yksikkö nousee ilmaan; perille pääsy riippuu etäisyydestä, ja tavoite on tavoittaa 80 % suomalaisista 30 minuutissa.
- ”Potilas voi tilata helikopterin.” Vain hätäkeskus päättää hälytyksestä hoidon kiireellisyyden perusteella.
Kenelle tämä tieto on hyödyllistä?
Tukikohtaverkoston tunteminen auttaa hahmottamaan, miten ensihoito toimii koko maassa. Tieto on hyödyllistä esimerkiksi mökkeilijöille, retkeilijöille ja haja-asutusalueilla asuville, joille lähin sairaala voi olla kaukana. Lentäen apu tavoittaa heidätkin nopeasti. Jos haluat lukea lisää lentotyön arjesta, suosittelemme artikkelia lääkärihelikopterin matkassa sekä yleiskatsausta siitä, miten helikopteri pelastaa ihmishenkiä.
Lähteet
Vanliga frågor (FAQ)
Montako tukikohtaa FinnHEMSillä on nyt?
FinnHEMSillä on kahdeksan lääkärihelikopteritukikohtaa: Vantaa, Turku, Tampere, Seinäjoki, Oulu, Rovaniemi, Kuopio ja Kouvola. Kouvolan tukikohta Utissa aloitti toimintansa alkuvuodesta 2026.
Kuka omistaa FinnHEMSin?
FinnHEMS on Suomen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö. Omistajaohjauksesta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö. Omistus siirtyi valtiolle aiemmilta yliopistollisilta sairaanhoitopiireiltä vuonna 2020.
Kuka päättää, hälytetäänkö helikopteri?
Hälytyksestä päättää aina hätäkeskus saamiensa tietojen ja tehtävän kiireellisyyden perusteella. Yksittäinen potilas ei voi tilata lääkärihelikopteria itse.
Kuinka nopeasti lääkärihelikopteri on perillä?
Yksikkö on tyypillisesti ilmassa noin seitsemän minuutin kuluttua hälytyksestä. Palvelun tavoitteena on tavoittaa noin 80 prosenttia suomalaisista 30 minuutin kuluessa hälytyksestä.
Kuljettaako helikopteri aina potilaan sairaalaan?
Ei. Ensisijaisesti helikopteri tuo lääkärin potilaan luokse, ja kuljetus sairaalaan hoidetaan usein ambulanssilla. Potilas lennätetään vain, kun se on hoidon kannalta perusteltua.