Metsäpalon sammutustyöt helikopterilla Suomessa

Metsäpalon sammutustyöt ovat Suomessa monen viranomaisen yhteistyötä, jossa ilmasta tehtävällä sammutuksella on usein ratkaiseva merkitys. Kun maasto on vaikeakulkuista tai palo liian laaja maayksiköiden yksin hoidettavaksi, apuun hälytetään helikopteri. Pelastushelikopterit ja muut viranomaishelikopterit pystyvät noutamaan vettä lähijärvistä ja pudottamaan sen juuri sinne, missä sitä eniten tarvitaan. Tässä artikkelissa käydään läpi, miten metsäpalon ilmasammutus käytännössä etenee, ketkä sitä Suomessa tekevät, kuinka paljon vettä helikopteri pudottaa ja miten paloja havaitaan ja ennaltaehkäistään.

Miksi metsäpalot ovat niin vaikeita sammuttaa?

Metsäpalon vaikeus syntyy kolmesta tekijästä: maaston kulkukelpoisuudesta, palon koosta ja sen leviämisnopeudesta. Metsäpalot syttyvät Suomessa tyypillisesti kuivana ja tuulisena kesäkautena, jolloin tuli etenee nopeasti pintakasvillisuudessa ja hyppää paikasta toiseen kipinöiden mukana.

Erityisen hankalia ovat turvemaat ja suopohjat. Turve kytee syvällä maan sisässä, jolloin palo ei näy pinnalla mutta jatkaa leviämistään. Lohkareikot ja ojitetut alueet tekevät maayksiköiden liikkumisesta vaarallista ja hidasta. Juuri näissä tilanteissa helikopterin merkitys korostuu: se pääsee kohteeseen ilmateitse ja voi pudottaa vettä alueelle, jonne maasta on vaikea tai mahdoton päästä.

Miten metsäpalon sammutus helikopterilla etenee?

Helikopterisammutus etenee vaiheittain, ja sen tavoitteena on ensin rajata palo ja vasta sitten sammuttaa se kokonaan. Ilmasta tehtävä sammutus ei yleensä yksin riitä, vaan se tukee maasta tehtävää työtä.

1. Vesilastin nouto ja pudotus

Helikopterin alle ripustetaan sammutusvesisäiliö eli vesisäkki, joka täytetään leijumalla lähistön järven, lammen tai joen yllä. Säiliö täytetään yhä uudelleen, ja yksi kone voi tehdä kymmeniä täyttökierroksia päivän aikana. Mitä lähempänä vedenottopaikka on, sitä tiheämmin pudotuksia voidaan tehdä.

2. Palon saartaminen ja kaivulinja

Ensimmäiset vesilastit pudotetaan palon reunoille, jolloin pyritään saartamaan palo ja estämään sen leviäminen. Sammutustöissä maayksiköt tekevät samaan aikaan kaivulinjan eli palokujan, josta palava ja palamaton kasvillisuus poistetaan. Helikopterit kastelevat kaivulinjan ympäristöä, jotta tuli ei pääse sen yli. Kun reuna on hallinnassa, siirrytään kastelemaan paloalueen keskiosia.

3. Jälkivartiointi ja kytevä palo

Vaikka palo saataisiin hallintaan ja näyttäisi sammuneen, se jää usein pitkäksi aikaa kytemään maaperään ja juuristoon. Jälkivartiointi ja jälkiraivaus ovat tässä vaiheessa ratkaisevan tärkeitä: maata käännetään, kyteviä pesäkkeitä etsitään ja kastellaan, ja aluetta valvotaan vielä päiviä tai viikkoja. Turvemailla kytevä palo voi leimahtaa uudelleen, jos valvonta lopetetaan liian aikaisin.

Ketkä Suomessa sammuttavat metsäpaloja ilmasta?

Suomessa ei ole erillistä sammutuslentokonekalustoa, vaan ilmasammutus perustuu helikoptereihin, jotka pelastuslaitos saa käyttöönsä virka-apuna. Virka-apu tarkoittaa, että pelastustoiminnan johtaja pyytää toiselta viranomaiselta kalustoa ja osaamista, jota omasta organisaatiosta ei löydy. Käytännössä apua pyydetään Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta.

Rajavartiolaitoksen helikoptereihin kuuluu muun muassa AW119 Koala, joka on varustettu lämpökameralla, pimeänäkölaitteistolla ja metsäpalojen sammutusvälineistöllä. Puolustusvoimien Maavoimilla on Utin tukikohdassa NH90-kuljetushelikoptereita, joista yksi pidetään kesäaikaan virka-apuvalmiudessa. Maavoimien NH90-koptereilla lennetään vuosittain keskimäärin noin 15 virka-aputehtävää eri viranomaisille. Palopaikalle helikopterit voivat tuoda vesipudotusten lisäksi sammuttajia ja sammutuskalustoa. Sama kalusto palvelee myös muissa pelastustehtävissä.

Suurissa paloissa apua pyydetään samanaikaisesti molemmilta. Esimerkiksi Muhoksen noin 256 hehtaarin metsäpalossa pelastuslaitos pyysi helikoptereita sekä Rajavartiolaitokselta että Puolustusvoimilta, ja ilmasammutus oli keskeisessä osassa palon rajaamista.

Kuinka paljon vettä helikopteri pudottaa?

Yhden vesipudotuksen määrä riippuu helikopterin nostokyvystä ja käytettävästä säiliöstä. Säiliöiden koot vaihtelevat kansainvälisesti noin 270 litrasta lähes 10 000 litraan, ja Suomessa käytettävien koneiden säiliöt ovat tyypillisesti sadoista litroista muutamaan tuhanteen litraan. Ratkaisevaa ei ole vain yhden pudotuksen koko vaan se, kuinka monta pudotusta ehditään tehdä.

Hyvä esimerkki mittakaavasta on Suonenjoen Isonevan turvetuotantoalueen palo kesäkuussa 2021. Puolustusvoimien NH90-kuljetushelikopteri kuljetti paloalueelle yli 100 000 litraa vettä, ja sammutusvesisäiliö täytettiin lähijärvillä yhteensä 65 kertaa. Seuraavana päivänä lentosammutusta jatkoi Rajavartiolaitoksen helikopteri. Luku havainnollistaa, että ilmasammutuksen teho syntyy toistuvista täyttö- ja pudotuskierroksista, ei yksittäisestä suuresta vesimäärästä.

Miten ilmasammutus ja maasammutus täydentävät toisiaan?

Ilmasta tehtävä sammutus ja maasta tehtävä työ eivät ole vaihtoehtoja toisilleen vaan saman operaation kaksi puolta. Helikopterin tehtävä on tyypillisesti rajata palo ja ostaa aikaa: vesipudotukset hidastavat rintamaa ja laskevat lämpötilaa niin, että maayksiköt pääsevät työskentelemään turvallisesti.

Varsinainen sammutus ja jälkiraivaus tehdään maasta. Siihen kuuluvat palopumppujen ja letkulinjojen rakentaminen, kaivulinjojen eli palokujien tekeminen kaivinkoneilla sekä maan kastelu ja käänteleminen kyteviä pesäkkeitä etsittäessä. Suurilla paloilla mukana on usein myös koneyrittäjiä kaivinkoneineen ja maanviljelijöitä lietevaunuineen, joilla saadaan kuljetettua suuria vesimääriä maastoon. Helikopteri on siis osa laajempaa kokonaisuutta, jossa yhdistyvät ilmakalusto, raskas maakalusto ja suuri joukko sammuttajia.

Miten metsäpaloja havaitaan ajoissa?

Varhainen havaitseminen on tehokkaan sammutuksen edellytys, koska pieni alkava palo on paljon helpompi rajata kuin laajalle levinnyt. Suomessa paloja havaitaan hätäilmoitusten lisäksi lentotähystyksellä, satelliittihavainnoilla, salamapaikannuksella ja yhä useammin miehittämättömillä ilma-aluksilla eli drooneilla.

Metsäpalojen tähystyslennot ovat vakiintunut osa suomalaista valvontaa. Lennot tehdään huhti–syyskuussa ennalta määritellyillä reiteillä riskiperusteisesti: niitä lennetään, kun Ilmatieteen laitoksen metsäpaloindeksi ylittää tietyn rajan, ja erittäin kuivana aikana reitti voidaan lentää kahdesti päivässä. Lennot toteuttaa yleensä paikallinen ilmailukerho tai ilmailualan yritys. Ennätyskesänä 2018 tähystyslentoja tehtiin yli 1 400. Pelastuslaitokset ovat hyödyntäneet myös tähystyskoneiden välittämää reaaliaikaista kuvaa sammutustyön johtamisessa.

Havainnointia kehitetään jatkuvasti uudella tekniikalla. Miehittämättömät ilma-alukset eli droonit voivat tunnistaa palon merkit kaukaa ja välittää kuvaa pelastuslaitoksille reaaliajassa, ja tutkimushankkeissa niihin on yhdistetty tekoälyä palojen tunnistamiseen. Drooni ei kuitenkaan korvaa miehitettyä tähystystä tai sammutushelikopteria, vaan täydentää niitä erityisesti palon alkuvaiheen paikantamisessa ja tilannekuvan muodostamisessa.

Maastopalovaroitus ja avotulen teko

Suurin osa metsäpaloista on ihmisen aiheuttamia, joten ennaltaehkäisy on tärkein yksittäinen keino vähentää palojen määrää. Vuoden 2024 alusta alkaen Ilmatieteen laitos antaa pelkästään maastopalovaroituksia; aiemmat erilliset metsäpalo- ja ruohikkopalovaroitukset yhdistettiin yhdeksi varoitukseksi viestinnän selkeyttämiseksi.

Maastopalovaroituksen aikana kaikenlainen avotuli on kielletty. Avotulta ovat esimerkiksi nuotiot ja kevytrakenteiset, suoraan maapohjalle asetettavat kertakäyttögrillit. Sen sijaan maapohjasta eristetyllä, turvallisella tulisijalla saa grillata myös varoituksen aikana. Pelastuslain mukaan avotulen teko on kielletty myös ilman erillistä varoitusta, jos kuivuus, tuuli tai muu syy tekee palovaarasta ilmeisen. Varoitukset päivittyvät noin kolmen tunnin välein, ja ne kannattaa tarkistaa Ilmatieteen laitoksen palvelusta ennen tulentekoa. Sytyttäjä vastaa aina sytyttämästään tulesta ja mahdollisista vahingoista. Maastopalot ovat yleisiä: pelkästään kesäkaudella 2023 Suomessa syttyi yli 2 500 maastopaloa, joten ennaltaehkäisyllä on suuri merkitys.

Mitä tehdä, jos huomaat metsäpalon?

Tee hätäilmoitus heti numeroon 112, jos havaitset metsä- tai maastopalon. Mitä aiemmin palo havaitaan, sitä helpommin se saadaan rajattua ja sitä pienemmäksi vahingot jäävät.

• Soita 112 ja kerro mahdollisimman tarkka sijainti; apuna voi käyttää 112 Suomi -sovellusta, joka välittää paikkatiedon.
• Kerro, mitä palaa, kuinka laajalta alueelta ja mihin suuntaan palo näyttää leviävän.
• Älä mene savun tai tulen keskelle. Pientä alkavaa paloa voi yrittää sammuttaa vedellä tai tukahduttamalla, mutta väistä, jos tilanne on vaarallinen.
• Varmista oma poistumistiesi ja opasta tarvittaessa pelastusyksiköt paikalle.

Yleisimmät väärinkäsitykset metsäpalojen sammutuksesta

Metsäpalojen ilmasammutukseen liittyy useita sitkeitä harhaluuloja. Ne kannattaa tuntea, jotta osaa suhtautua uutisointiin ja omaan toimintaan oikein.

• ”Helikopteri sammuttaa palon yksin.” Ilmasammutus rajaa ja hidastaa paloa, mutta lopullinen sammutus ja jälkiraivaus tehdään lähes aina maasta käsin.
• ”Suomessa on omia sammutuslentokoneita.” Vakituista sammutuslentokalustoa ei ole, vaan apu saadaan virka-apuna Rajavartiolaitokselta ja Puolustusvoimilta.
• ”Sammutushelikopterit päivystävät valmiina jokaisella paloalueella.” Koneita hälytetään tarpeen mukaan, ja miehistö voidaan kutsua virka-ajan ulkopuolella kotoaan.
• ”Kun liekit eivät enää näy, palo on ohi.” Palo voi kyteä maaperässä pitkään, ja riittämätön jälkivartiointi johtaa usein uuteen leimahdukseen.
• ”Turvallisella grillillä grillaaminen on kielletty varoituksen aikana.” Maapohjasta eristetyllä tulisijalla grillaaminen on sallittua myös maastopalovaroituksen aikana.

Mitä riskejä ilmasammutukseen liittyy?

Sammutuslento on vaativaa ja riskialtista lentämistä. Helikopteri työskentelee matalalla, usein savun heikentämässä näkyvyydessä ja vaihtelevissa tuuliolosuhteissa, ja sen alla roikkuu pitkässä vaijerissa raskas vesisäiliö. Lentäjän on hallittava samanaikaisesti vedenotto, pudotuksen ajoitus ja turvaetäisyydet maastoon ja muihin ilma-aluksiin.

Siksi ilmatila palon yllä koordinoidaan tarkasti: pelastustoiminnan johto määrittää, missä ja milloin pudotuksia tehdään, ja useamman koneen toimiessa samalla alueella lentojen porrastus on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Myös maassa työskentelevät sammuttajat on varoitettava ennen pudotusta, sillä suuri vesimassa voi olla vaarallinen suoraan alapuolella olevalle ihmiselle.

Kansainvälinen apu suurissa metsäpaloissa

Suuret metsäpalot ylittävät toisinaan yhden maan omat resurssit, jolloin apua voidaan pyytää ja tarjota maiden välillä. EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta jäsenmaat voivat pyytää toisiltaan muun muassa sammutuslentokalustoa ja -ryhmiä. Suomi on ollut mukana tässä yhteistyössä molempiin suuntiin: esimerkiksi Ruotsin laajojen metsäpalojen aikana vuonna 2018 Suomi lähetti naapurimaahan sammutusapua.

Suomen oma kalusto on mitoitettu kotimaan tarpeisiin, joten kansainvälinen apu on lähinnä poikkeuksellisten, pitkäkestoisten ja laajojen tilanteiden varajärjestely. Ilmaston lämmetessä kuivien ja kuumien jaksojen ennakoidaan yleistyvän, mikä korostaa sekä ennaltaehkäisyn että viranomaisten välisen yhteistyön merkitystä tulevaisuudessa.

Esimerkki: Kalajoen metsäpalo 2021

Kalajoen Raution kylässä heinäkuussa 2021 syttynyt metsäpalo on yksi viime vuosien suurimmista Suomessa. Palo sai alkunsa 26.7.2021 kesän kuumimpaan aikaan, ja sen seurauksena paloi arviolta noin 227 hehtaaria metsää; eri lähteet antavat hieman toisistaan poikkeavia pinta-aloja. Yle kuvasi paloa alueen pahimmaksi noin 50 vuoteen.

Sammutustyöt kestivät noin kaksi viikkoa ja vaativat satoja palomiehiä eri puolilta Suomea sekä kymmeniä koneyrittäjiä ja maanviljelijöitä kalustoineen. Maastoa hankaloittivat laajat turvemaat, jotka kytivät syvällä, sekä vaaralliset lohkareikot. Palo havainnollistaa hyvin, miksi suuri metsäpalo vaatii sekä ilmasta tehtävää sammutusta että pitkäkestoista maatyötä ja jälkivartiointia.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Miksi metsäpaloja sammutetaan helikopterilla eikä lentokoneella?

Suomessa ei ole vakituista sammutuslentokonekalustoa. Helikopteri sopii oloihimme hyvin, koska se voi täyttää sammutusvesisäiliönsä lähijärvestä, leijua kohteen yllä ja pudottaa veden tarkasti rajatulle alueelle myös vaikeakulkuisessa maastossa.

Kuka hälyttää ja maksaa helikopterin metsäpaloon?

Pelastustoiminnan johtaja pyytää helikopterin virka-apuna Rajavartiolaitokselta tai Puolustusvoimilta. Kyse on viranomaisten välisestä avusta osana pelastustoimintaa, ei yksityisen tilaamasta palvelusta.

Kuinka paljon vettä helikopteri pudottaa kerralla?

Määrä riippuu koneesta ja säiliöstä, tyypillisesti sadoista litroista muutamaan tuhanteen litraan pudotusta kohti. Teho syntyy toistoista: esimerkiksi Suonenjoella 2021 NH90-helikopteri kuljetti yli 100 000 litraa vettä 65 täyttökierroksella.

Saako maastopalovaroituksen aikana grillata?

Avotuli, kuten nuotiot ja maahan asetettavat kertakäyttögrillit, on kielletty varoituksen aikana. Maapohjasta eristetyllä, turvallisella tulisijalla grillaaminen on kuitenkin sallittua.

Miksi palo kytee vielä pitkään sammutuksen jälkeen?

Tuli painuu maaperään, juuristoon ja etenkin turpeeseen, jossa se voi palaa hitaasti näkymättömissä. Siksi jälkivartiointi ja jälkiraivaus jatkuvat usein päiviä tai viikkoja, jotta palo ei leimahda uudelleen.