Pelastushelikopteri Aslak

Pelastushelikopteri Aslak on Sodankylän lentoasemalta toimiva pelastushelikopteri, joka palvelee Suomen pohjoisinta ja harvaan asuttua aluetta Lapissa. Helikopteria on hyödynnetty pelastustyössä Lapin laajoilla erämailla ja tuntureilla jo vuosikymmenten ajan, ja nykymuodossaan toiminta käynnistyi vuonna 1998. Tässä artikkelissa käydään läpi Aslakin historia, tehtävät, kalusto ja rahoitus sekä toiminnan ajankohtainen tilanne.

Mikä Pelastushelikopteri Aslak on?

Yhdistyksen ylläpitämä Pelastushelikopteri Aslak on pelastus- ja ensihoitokäyttöön tarkoitettu helikopteri, joka päivystää Lapin alueella. Toiminnasta vastaa nykyisin yhdistys nimeltä Lapin Pelastushelikopteri Aslak ry. Aslak toimii Lapin pelastuslaitoksen (nykyisin Lapin hyvinvointialueen) sopimusyksikkönä, ja tehtävät välitetään sille Hätäkeskuksen kautta samaan tapaan kuin muillekin pelastusyksiköille.

Aslak on Suomen ainoa yhdistyspohjainen pelastushelikopteri. Muiden tukiyhdistysten helikopteritoiminnan päätyttyä valtiollinen lääkärihelikopterijärjestelmä FinnHEMS aloitti valtakunnallisen ensihoidon ilmatoiminnan vuonna 2012. Aslak jäi tämän järjestelmän ulkopuolelle ja on jatkanut toimintaansa pääosin oman varainhankintansa turvin.

Missä Aslakin tukikohta sijaitsee ja mitä aluetta se palvelee?

Aslakin tukikohta sijaitsee Sodankylän lentoasemalla, keskeisellä paikalla Lapin maantieteessä. Keskeinen sijainti lyhentää lähtöaikoja: yhdistyksen mukaan suuret hiihtokeskukset Levi, Ylläs ja Pyhä ovat saavutettavissa noin puolen tunnin lentomatkalla. Toiminta-alue kattaa noin 15 Lapin kuntaa Utsjoelta Kemiin, eli käytännössä koko maakunnan. Pitkät välimatkat ja paikoin lähes olematon tieverkosto tekevät ilmateitse tapahtuvasta avusta usein nopeimman ja joskus ainoan vaihtoehdon.

Kuka omistaa ja operoi helikopteria?

Lentotoiminnasta, kaluston huollosta ja lentomiehistöstä vastaa lappilainen lento-operaattori Heliflite Oy, joka myös omistaa koneen. Pelastajat hankitaan Lapin pelastuslaitokselta. Tyypillinen miehistö koostuu lentäjästä, vähintään yhdestä ensihoitajasta sekä yhdestä tai kahdesta pelastajasta. Tämä kokoonpano mahdollistaa sekä potilaan hoidon aloittamisen että teknisen pelastamisen vaikeakulkuisessa maastossa.

Miksi helikopteri on Lapissa välttämätön?

Lapin pitkät etäisyydet korostavat ilmapelastuksen merkitystä. Alueen lähin keskussairaala sijaitsee Rovaniemellä, mikä voi tarkoittaa Pohjois-Lapissa asuvalle jopa satojen kilometrien matkaa maanteitse. Lähin yliopistollinen sairaala puolestaan sijaitsee Oulussa, jonne vaikeimmat ja vakavimmat tapaukset ohjataan jatkohoitoon. Harvaan asutulla alueella, jossa sairaanhoidon palveluverkko on harventunut, nopea kuljetus hoidon piiriin voi olla ratkaisevaa.

Aslakin historia ja kehitys

Helikoptereita on käytetty Lapin pelastustyössä säännöllisesti jo 1960-luvulta lähtien, ja Lappi oli Suomessa ensimmäinen alue, jossa näin tehtiin säännöllisesti. Järjestäytynyt yhdistyspohjainen toiminta sai alkunsa, kun tukiyhdistys Lapin Pelastushelikopterin Tuki ry perustettiin Sodankylässä syyskuussa 1997. Nykymuodossaan helikopteripelastustoiminta käynnistyi vuonna 1998.

Toiminnan juridinen asema on vahvistunut vähitellen. Vuoden 2013 alusta yhdistys on hoitanut pelastustoimen tehtäviä sopimuksella Lapin pelastuslaitoksen kanssa, jolloin Aslakista tuli pelastustoimen sopimusyksikkö. Vuoden 2022 alusta voimaan tulleen yhteistoimintasopimuksen myötä helikopterin pelastajat siirtyivät pelastuslaitoksen palvelukseen määräaikaisiin tehtäviin. Voit lukea lisää maamme helikoptereiden tukikohdista erillisestä artikkelista.

Mitä tehtäviä Aslak hoitaa?

Aslak suorittaa pääasiassa kahdenlaisia tehtäviä: ensihoito- ja pelastustehtäviä. Vuonna 2024 noin puolet tehtävistä oli ensihoitoa ja suuri osa lopuista vaikeakulkuisesta maastosta pelastamista sekä metsäpalojen sammutusta. Seuraavassa tehtävätyypit avataan tarkemmin.

Ensihoito- ja pelastustehtävät

Yleisin yksittäinen tehtävä on tunturissa tai erämaassa loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön auttaminen. Avun tarpeessa ovat niin paikalliset asukkaat kuin matkailijatkin, jotka vaeltavat, laskettelevat tai liikkuvat moottorikelkalla. Näissä aktiviteeteissa sattuu säännöllisesti vakavia tapaturmia ja sairauskohtauksia, joissa nopea pääsy potilaan luokse on tärkeää. Aiheeseen liittyen kannattaa tutustua myös siihen, miten helikopteri pelastaa ihmisiä hankalissa olosuhteissa.

Etsintätehtävät

Aslakia käytetään myös kadonneiden henkilöiden etsintään. Etsintä voidaan tehdä visuaalisesti ilmasta havainnoiden tai lämpökameran avulla. Käytettävä menetelmä riippuu vuodenajasta, vuorokaudenajasta, säästä ja maastosta — pimeässä ja kylmässä lämpökamera erottaa ihmisen ympäristöstään tehokkaammin kuin pelkkä silmämääräinen tähystys.

Metsäpalojen sammutus

Kesäaikaan Aslak voi osallistua metsä- ja maastopalojen sammutukseen. Helikopteri nostaa vettä läheisestä järvestä sammutuskauhaan (ns. Bambi Bucket -tyyppinen säiliö) ja pudottaa sen palopesäkkeeseen, jonne maayksiköiden voi olla vaikea päästä. Lisäksi helikopterilla voidaan kuljettaa sammutuskalustoa ja henkilöstöä. Esimerkiksi vuonna 2024 Aslak osallistui Inarin maastopalojen sammutukseen. Lisätietoa löytyy artikkelista metsäpalon sammutustöistä.

Lentääkö Aslakin mukana lääkäri?

Aslakia on markkinoitu ”lentävänä lääkärinä”, mutta varsinaisia lääkintälentoja (lääkärin kanssa toteutettuja hoitolentoja) se ei ole tehnyt pitkään aikaan. Lento-operaattori Heliflite menetti helmikuussa 2017 oikeutensa lääkintähelikopteritoimintaan, kun sen käytössä ollut Eurocopter AS365 Dauphin myytiin pois. Tutkiva journalismi (muun muassa Seura) nosti esiin sen, että toimintaa kuvattiin yhä lääkärilentoina, vaikka taukoa oli tuolloin kestänyt jo yli puolitoista vuotta.

On tärkeää erottaa helikopteri ja samannimiseksi mielletty lääkäriasema toisistaan. Sodankylässä toiminut Lääkäriasema Aslak siirtyi Mehiläisen omistukseen, ja yksikkö nimettiin 1.12.2022 alkaen Mehiläinen Sodankyläksi. Mehiläinen jatkaa helikopterin lääketieteellisten tukipalvelujen tarjoamista, mutta kyse on erillisestä terveydenhuollon toimijasta, ei itse helikopterista. Nykyisin helikopterin miehistöön kuuluu ensihoitaja, kun taas lääkärivetoisesta ensihoidon ilmatoiminnasta vastaa valtakunnallisesti FinnHEMS. Lisää aiheesta löytyy artikkelista lääkärihelikopterin toiminnasta.

Millaista kalustoa Aslak käyttää?

Aslakin kalusto on vaihtunut vuosien varrella. Aiemmin lääkintälennoilla käytettiin kaksimoottorista Eurocopter AS365 N2 Dauphin -helikopteria, joka soveltui hyvin Lapin etäisyyksiin ja maastoon. Dauphinin myynnin jälkeen toiminnan ytimeen tuli kaksimoottorinen MBB Bo 105 (CBS-4) -helikopteri, joka täyttää yhteiseurooppalaiset ilmailumääräykset mutta on suorituskyvyltään Dauphinia vaatimattomampi. Kalustoon on kuulunut myös yksimoottorinen kone. Helikopterityypit vaikuttavat siihen, millaisissa olosuhteissa ja millaisin kuormin tehtäviä voidaan lentää.

Miten Aslakin toiminta rahoitetaan?

Aslakin toiminta perustuu pääosin yhdistyksen omaan varainhankintaan. Merkittävä osa tuloista on kerätty tukituotteiden puhelinmyynnillä, minkä lisäksi toimintaa tukevat yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset. Valtion osuus on jäänyt pieneksi: sisäministeriön korvaus lennetyistä tehtävistä oli vuonna 2024 noin 295 000 euroa, kun koko toiminnan vuosikustannukset ovat olleet luokkaa 1,7–3 miljoonaa euroa.

Rahoitusmalli on johtanut toistuviin vaikeuksiin. Alkuvuodesta 2025 yhdistykseltä puuttui arviolta 400 000–500 000 euroa, ja kesällä 2025 helikopteri ei ollut toimintavalmiudessa. Marraskuussa 2025 sisäministeriö myönsi Lapin hyvinvointialueelle 500 000 euron erityisrahoituksen pelastusilma-alusten valmius- ja käyttökulujen kattamiseen talvi- ja kevätkaudelle 2025–2026, mutta pysyvästä rahoituksesta ei syntynyt sopimusta.

Mikä on Aslakin toiminnan tilanne nyt?

Aslakin toimintavalmius on keskeytetty. Yhdistys ilmoitti 4.7.2026 keskeyttävänsä helikopterin valmiustoiminnan toistaiseksi, koska varainhankinta ei kattanut toiminnan välttämättömiä kustannuksia. Heinäkuun lopulla 2026 yhdistys kertoi, ettei valmiutta palauteta vielä, vaikka maastopalokausi oli käynnissä. Tilanne tarkoittaa, ettei Aslak ole tällä hetkellä käytettävissä pelastus- tai ensihoitotehtävissä. Toiminnan jatko riippuu rahoituksen järjestymisestä.

Yleisiä väärinkäsityksiä Aslakista

Aslakiin liittyy useita sitkeitä väärinkäsityksiä, jotka kannattaa oikaista.

• ”Aslak on osa valtiollista FinnHEMSiä.” Näin ei ole. Aslak on yhdistyspohjainen toimija Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkönä, eikä kuulu valtakunnalliseen FinnHEMS-järjestelmään.
• ”Aslakin mukana lentää aina lääkäri.” Varsinaiset lääkintälennot loppuivat helmikuussa 2017. Miehistöön kuuluu ensihoitaja, ei lähtökohtaisesti lääkäriä.
• ”Lääkäriasema Aslak ja helikopteri ovat sama asia.” Lääkäriasema siirtyi Mehiläiselle vuonna 2022; se on helikopterista erillinen terveydenhuollon yksikkö.
• ”Toiminta on valtion rahoittamaa ja jatkuu keskeytyksettä.” Rahoitus on nojannut pääosin varainhankintaan, ja toimintavalmius on ollut toistuvasti katkolla — kesällä 2026 se keskeytettiin toistaiseksi.

Muista myös, että hätätilanteessa ei soiteta suoraan helikopterille vaan yleiseen hätänumeroon 112, josta Hätäkeskus arvioi ja välittää tehtävän tarvittaville yksiköille.

Usein kysytyt kysymykset (UKK)

Onko Pelastushelikopteri Aslak sama kuin FinnHEMS?

Ei. FinnHEMS on valtakunnallinen, valtion omistama lääkärihelikopterijärjestelmä, joka aloitti toimintansa vuonna 2012. Aslak on yhdistyspohjainen pelastushelikopteri, joka toimii Lapissa Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkönä ja rahoittaa toimintaansa pääosin omalla varainhankinnalla.

Toimiiko Aslak tällä hetkellä?

Ei normaalisti. Yhdistys keskeytti helikopterin valmiustoiminnan 4.7.2026 toistaiseksi rahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Aslak ei siten ole tällä hetkellä käytettävissä pelastus- tai ensihoitotehtävissä, ja toiminnan jatko riippuu rahoituksen järjestymisestä.

Lentääkö Aslakin mukana lääkäri?

Ei vakituisesti. Varsinaiset lääkintälennot päättyivät helmikuussa 2017, kun lento-operaattori menetti oikeutensa lääkintähelikopteritoimintaan. Miehistöön kuuluu nykyisin ensihoitaja, ja lääkärivetoisesta ensihoidon ilmatoiminnasta vastaa Suomessa FinnHEMS.

Millä alueella Aslak päivystää?

Aslakin tukikohta on Sodankylän lentoasemalla, ja toiminta-alue kattaa noin 15 Lapin kuntaa Utsjoelta Kemiin. Keskeinen sijainti mahdollistaa nopean pääsyn muun muassa Levin, Ylläksen ja Pyhän alueille.

Miten Aslakin toimintaa on rahoitettu?

Rahoitus on perustunut pääosin yhdistyksen omaan varainhankintaan, kuten tukituotteiden puhelinmyyntiin ja lahjoituksiin. Valtion korvaus lennetyistä tehtävistä on jäänyt toiminnan kustannuksiin nähden pieneksi, mikä on aiheuttanut toistuvia rahoitusvaikeuksia.