Suomessa on nykypäivänä yhteensä 15 helikopteriasemaa. Tässä postauksessa käymme niitä lyhyesti sijainneittaan läpi, jotta ne tulevat lukijoillemme tutuiksi, elleivät siis jo ole. Toki kaikkein innokkaimmat helikopteriharrastajat varmasti tietävät nämä jo, ja todennäköisesti pitävät hallussaan kaikista kentistä myös meitä syvempää tietoa. Tämän postauksen tarkoitus on kuitenkin antaa tosiaan yleiskatsaus eri helikopterikenttien sijainteihin ja mainita esimerkki ongelmatilanteista, joita kentät voivat kohdata.
Pääkaupunkiseutu
Hernesaaren helikopterikenttä sijaitsee Helsingissä ja sitä operoi Helikopterikeskus Oy. Tämä kenttä aloitti toimintansa vuonna 2011 ja täältä lähtee lennot viisi kertaa päivässä Helsingistä Tallinaan. Pääasiassa tarkoitus on kyyditä business-matkustajia mutta on hyödyllinen myös vapaa-ajan käyttöön.
Toinen Helsingissä sijaitseva kenttä on Jorvin helikopterikenttä. Lisäksi kaupungista löytyy myös kolmas kenttä, Meilahdesta. Vantaalla toimii lisäksi Peijaksen sairaalan helikopterikenttä.
Keski-Suomen helikopterikentät
Kanta-Hämeen keskussasairaalan helikopterikenttä sijaitsee Hämeenlinnassa. Keski-Suomen keskussairaalan kenttä taasen toimii Jyväskylässä. Lahdessa sen sijaan sijaitsee Päijät-Hämeen keskussairaalan kenttä .
Pohjois-Suomi
Myös Kilpisjärvellä on oma kenttänsä, nimeltään Kilpisjärven helikopterikenttä. Pohjoisessa on myös Lapin keskussairaalan helikopterikenttä, unohtamatta Oulun yliopistollisen sairaalan kenttää.
Muu Suomi
Savon sydämessä Kuopiossa löytyy Kuopion yliopistollisen keskussairaalan kenttä. Omat kenttänsä on myös Pohjois-Karjalan ja Seinäjoen keskussairaaloilla. Tampereella ja Turussa toimii molemmissa yliopistollisen keskussairaalan helikopterikentät.
Suurin osa helikopterikentistä onkin siis keskittynyt ainoastaan pelastushelikopteritoimintaan, eivätkä ole muutoin käytössä. Viime vuosina EU-määräykset ovat aiheuttaneet erinäisiä ongelmia sairaaloiden helikopterikenttiin, ja esimerkiksi Hämeenlinnan keskussairaalan helikopteri on ollut jopa käyttökiellossa. On katsottu, ettei helikopterikenttä ole täyttänyt EU:n määräyksiä, ja siksi sille ei ole saanut laskeutua. Hämeenlinna ei suinkaan ole ollut ainoa sairaala missä kielto on ollut voimassa, vaan myös muutamilla muilla on ollut samankaltaisia ongelmia.
Suomessa potilas kuljetetaan yleensä ambulanssilla, ja kopteri otetaan käyttöön silloin, kun matka sairaalalle on pitkä tai muutoin hankala. Tällaista tapahtuu usein saaristoissa ja Lapin alueella. Kopteri ei tarvitse suurta aluetta laskeutumiseen, ja se voi lasketua esimerksiksi pellolle tai tielle. Hämeenlinnan kohdalla ongelma ratkaistiin siten, että lääkintäkopteri laskeutui sairaalan lähellä ja sijaitsevalle ja sairaalan omistamalle pellolle. Olisi toki suotavaa, ettei EU-määräykset hankaloittaisi ehdoin tahdoin lääkintähelikopterien ja sairaaloiden toimintaa, mutta toisaalta on ymmärrettävää, että näissä asioissa on oltava tarkka.