Pelastushelikopterilentäjäksi ei pääse kuka tahansa

 

Helikopterin käyttöön on aina syynsä. Osassa tapauksista syyt ovat tietenkin esimerkiksi helikopterin näppäryys verrattaessa vaikkapa lentokoneeseen; sillä pääsee nopeasti ja helposti pienemmille alueille eikä se vaadin kiitorataa.

Helikopteri on siis ilma-alus ja sen nostovoima tuotetaan roottorilla, joka pyörii vaakatasossa. Tämän ansiosta helikopteri voi nousta ja laskea pystysuoraan. Liikkumista hallitaan päälapojen lapakulmia muuttamalla. Helikopteri voi myös pyöriä täysin paikallaan. Kuten mainittu, helikopteri sopii juuri näiden ominaisuuksien takia hienosti kuljetuksiin, jotka tapahtuvat vaikeassa maastossa, ja helikopteria käytetäänkin välillä vaativissa metsätöissä. Helikopteria käytetään monesti myös erilaisissa sotilaallisissa tehtävissä.

Suurin hyöty, jota helikopterista on on todellakin sen vaatima nousu-ja laskutila, sillä tilaa ei tarvita paljon. Lisäksi helikopteri on äärimmäisen ketterä ja sen kyky pysyä paikallaan ilmassa on myös yksi suuri etu. Helikopterin avulla esimerkiksi matkustajapalveluista saadaan joustavampia ja nopeampia. Matkustaminen on paitsi nopeaa, myös turvallista ja suhteellisen esteetöntä, koska helikopteri ei todella vaadi erityisiä kiitoratoja laskeutuakseen, vaan pienikin alue riittää.

Haittoina voidaan pitää muun muassa helikopterin monimutkaista rakennetta. Helikopterit ovat myös todella kalliita, välillä hitaita ja moottori aiheuttaa kovaa melua. Helikopteri ei myöskään ole mikään erityisen taloudellinen vemple, koska sen kuljetettua kuormaa laskettu polttoaineen kulututus on melko suurta, ainakin kun verrataan kulutusta kiinteäsiipisiin lentokoneisiin. Tätä silmällä pitäen onkin yhdistetty lentokoneen ja helikopterin parhaita ominaisuuksia, ja kehitetty erityisiä helikopterilentokoneita. Ne ovat tavallista pienlentokonetta muistuttavia, mutta niissä on kääntyvät roottorit. Etusiipien kärjessä sijaitsevat käännettävät moottorit, joiden etusiipien kärjessä on suuret roottorit. Koneen nousun ja laskun ajaksi nuo moottorit käännetään pystyasentoon. Silloin roottorit saavat aikaiseksi tarvittavan nostovoiman.

Helikoptereilla on sattunut myös onnettomuuksia. Pääasiassa niitä tapahtuu juuri sotilastehtävissä. Aivan viime aikoina tapahtui 13 sotilaan hengen vaatinut helikopterionnettomuus, kun Turkin armeijan helikopteri putosi maahan. Se törmäsi sähkölinjaan pian ilmaan nousun jälkeen ja ainakin toistaiseksi tulleiden tietojen mukaan kyseessä oli todellakin onnettomus. Suomessa tunnetuin onnettomuus on varmasti vuonna 2005 tapahtunut Copterlinen onnettomuus. Se vaati 14 kuolonuhria, joista kahdeksan oli suomalaisia. Onnettomuus tapahtui  lähellä Aegnan saarta. Tilanne oli dramaattinen, sillä helikopteri pyöri 13 kertaa oman akselinsa ympäri ja sen jälkeen se putosi mereen. Onnettomuus johtui irronneesta metallipinnoitteesta, sillä se tukki kopterin pääroottorin ohjaustehostimen takaisinvirtauskanavat. Tämä vika aiheutti sen, että helikopterin ohjaus oli mahdotonta, eikä helikopterin kuljettajalla ollut mitään tehtävissä.

Helikopterionnettomuuksista jatkamme myöhemmin toisissa postauksissa, sillä näihin liittyy paljon dramaattisia ja mielenkiintoisia tarinoita ja tilanteita.