Helikopterikentät Suomessa: sairaaloiden kentät ja niiden ongelmat

Helikopterikentät Suomessa jakautuvat käytännössä kolmeen eri ryhmään: sairaaloiden helikopterikenttiin eli laskeutumispaikkoihin, lääkärihelikopterien tukikohtiin sekä muutamiin erillisiin kenttiin. Niitä kaikkia kutsutaan arkikielessä helikopteriasemiksi, vaikka ne palvelevat eri tarkoituksia. Tässä artikkelissa käydään läpi, mitä kenttiä Suomessa on, missä ne sijaitsevat ja mitä ongelmia niiden toimintaan liittyy. Tiedot on päivitetty vastaamaan nykytilannetta, sillä verkossa liikkuu paljon vanhentuneita listoja.

Mitä helikopterikentillä ja -asemilla Suomessa tarkoitetaan?

Sana ”helikopterikenttä” kattaa Suomessa useita erilaisia paikkoja, ja niiden erottaminen toisistaan auttaa ymmärtämään kokonaisuutta. Kolme keskeisintä käsitettä ovat sairaalan laskeutumispaikka, lääkärihelikopterin tukikohta ja kaupallinen helikopterikenttä.

• Sairaalan helikopterikenttä (laskeutumispaikka): virallinen, tarkastettu alue, jolle lääkäri- tai pelastushelikopteri voi tuoda potilaan suoraan sairaalaan. Paras ratkaisu on katolla sijaitseva kenttä, josta on hissiyhteys suoraan osastolle.
• Lääkärihelikopterin tukikohta: paikka, jossa helikopteri miehistöineen päivystää ja josta se lähtee tehtäville. Suomessa näistä vastaa valtion omistama lääkärihelikopteritoiminnan yhtiö FinnHEMS.
• Kaupallinen helikopterikenttä: siviililiikenteen kenttä, esimerkiksi aikoinaan Helsingin Hernesaaressa toiminut Tallinnan-reitin kenttä. Tällaisia säännöllisiä reittilentoja ei Suomessa enää ole.

Lisäksi on tilapäisiä laskeutumispaikkoja: helikopteri voi laskeutua pellolle, tielle tai muulle avoimelle alueelle silloin, kun potilas noudetaan tapahtumapaikalta. Nämä eivät ole virallisia kenttiä, eikä niiltä voi tuoda potilasta sairaalan sisään.

Montako helikopterikenttää Suomessa on?

Suomessa on noin 14 virallista sairaaloiden helikopterikenttää eli laskeutumispaikkaa, ja lisäksi FinnHEMSin tukikohdat. Jokaisella viidellä yliopistosairaalalla on oma virallinen kenttänsä, ja osalla keskussairaaloista on niin ikään tarkastettu laskeutumispaikka. FinnHEMSillä on lisäksi omat viralliset laskeutumispaikkansa esimerkiksi Kuopion tukikohdassa ja Kilpisjärvellä.

Yliopistosairaalat, joilla on oma helikopterikenttä, ovat:

• HUS, Helsinki (Meilahden sairaala-alue)
• Tyks, Turun yliopistollinen sairaala
• Tays, Tampereen yliopistollinen sairaala
• KYS, Kuopion yliopistollinen sairaala
• OYS, Oulun yliopistollinen sairaala

Pääkaupunkiseudun helikopterikentät

Pääkaupunkiseudulla tärkein helikopteritoiminnan paikka on Helsinki-Vantaan lentoaseman alueella sijaitseva FinnHEMSin Vantaan tukikohta, josta eteläisen Suomen lääkärihelikopteri päivystää. Potilaiden hoidon kannalta keskeinen on HUSin Meilahdesta löytyvä sairaalan helikopterikenttä, joka on varattu vain sairaala- ja ambulanssilennoille.

Espoossa toimii Jorvin sairaalan laskeutumispaikka – toisin kuin vanhoissa listauksissa usein väitetään, Jorvi ei sijaitse Helsingissä. Vantaalla on lisäksi Peijaksen sairaalan laskeutumispaikka. Helsingin Hernesaaressa toimi aiemmin kaupallinen helikopterikenttä, josta lennettiin Tallinnaan, mutta reittiä liikennöinyt Copterline lopetti toimintansa ja Hernesaaren kenttä on sittemmin suljettu. Säännöllistä helikopteriyhteyttä Tallinnaan ei enää ole.

Kuka vastaa lääkärihelikopteritoiminnasta Suomessa?

Suomen lääkärihelikopteritoiminnasta vastaa valtion omistama FinnHEMS, joka perustettiin vuonna 2010. Yhtiö ei tavoittele voittoa, vaan se rahoitetaan valtionavustuksella. Lääkäri- ja ensihoitohenkilöstö tulee yliopistosairaaloista ja hyvinvointialueilta, kun taas FinnHEMS huolehtii itse helikoptereista, tukikohdista ja lentotoiminnasta.

Varsinainen lentotoiminta siirtyi kokonaan FinnHEMSin omalle tytäryhtiölle helmikuussa 2022. Kalustoon kuuluu noin kymmenen helikopteria, jotka ovat tyypiltään Airbus EC135 ja uudempi H145.

Milloin pelastushelikopteri hälytetään ja miten tehtävä etenee?

Lääkärihelikopteri hälytetään tyypillisesti kaikkein kiireellisimpiin ja vakavimpiin ensihoitotehtäviin, kuten vakaviin onnettomuuksiin, elvytyksiin ja aivoverenkiertohäiriöihin. Hälytyksen tekee hätäkeskus, joka ohjaa tehtävät yleisen hätänumeron 112 kautta.

Helikopterin miehistöön kuuluu yleensä lentäjä, ensihoitaja ja ensihoitolääkäri. Koneen tärkein tehtävä on tuoda lääkäritason hoito nopeasti potilaan luo, eikä potilasta aina edes kuljeteta helikopterilla: hoito aloitetaan paikan päällä ja potilas siirretään tarvittaessa ambulanssilla lähimpään sopivaan sairaalaan. Jos sää, pimeys tai tekninen syy estää lentämisen, sama hoitohenkilöstö lähtee tehtävälle maayksiköllä eli lääkäriautolla. Näin lääkärin osaaminen saadaan potilaan luo myös silloin, kun helikopteri ei pääse nousemaan.

FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdat

FinnHEMSillä on nykyisin kahdeksan tukikohtaa eri puolilla maata. Verkosto kattaa koko Manner-Suomen; Ahvenanmaalla vastaavasta palvelusta huolehtii maakuntahallinto. Tukikohdat sijaitsevat tyypillisesti lentoasemien yhteydessä, mistä helikopteri pääsee nopeasti liikkeelle. Lisää taustaa löytyy artikkelistamme helikoptereiden tukikohdat.

Viimeisin, kahdeksas tukikohta valmistui Kouvolan Uttiin, ja sen yksikkö FinnHEMS 70 aloitti pelastustehtävät alkuvuodesta 2026. Tukikohta palvelee laajaa aluetta itäiseltä Uudeltamaalta Saimaalle saakka. Rovaniemen pohjoisin tukikohta poikkeaa muista miehityksellään: siellä työskentelee kahden lentäjän lisäksi myös ensihoitajia.

Sairaaloiden helikopterikentät muualla Suomessa

Yliopistosairaaloiden lisäksi usealla keskussairaalalla on oma virallinen helikopterikenttä. Esimerkiksi Lahdessa toimii Päijät-Hämeen keskussairaalan kenttä. Pohjoisessa harvaan asutuilla alueilla laskeutumispaikat korostuvat, koska välimatkat ovat pitkiä ja maantiekuljetus hidasta. Myös Kilpisjärvellä on oma virallinen FinnHEMSin laskeutumispaikkansa, mikä on poikkeuksellista näin pienelle paikkakunnalle.

Suurin osa sairaaloiden kentistä on keskittynyt pelkästään lääkäri- ja pelastushelikopteritoimintaan, eikä niitä käytetä muuhun lentoliikenteeseen. Harvaan asutuilla alueilla ja saaristossa helikopteri on monesti ainoa riittävän nopea kuljetusmuoto, kun helikopteri pelastaa potilaan, jonka hoitoon pääsy muuten viivästyisi. Vuoristoisissa ja vaikeakulkuisissa maastoissa haasteet ovat vielä suuremmat, kuten kuvaamme artikkelissa pelastushelikopterit vuoristoissa.

Mitä ongelmia helikopterikenttiin liittyy?

Suurin yksittäinen ongelma on se, että vain noin puolella Suomen keskussairaaloista on virallinen helikopterikenttä. Puute pakottaa siirtämään potilaan ensin ambulanssiin ja vasta sitten helikopteriin, mikä pidentää hoitoketjua ja voi olla riski vakavasti sairaalle potilaalle.

Puuttuvat viralliset kentät

Helmikuussa 2024 julkaistun selvityksen mukaan virallinen laskeutumispaikka puuttui kahdeksasta keskussairaalasta: Lappeenrannasta, Porista, Vaasasta, Kajaanista, Kemistä, Kokkolasta, Kotkasta ja Savonlinnasta. Näissä paikoissa helikopteri joutuu laskeutumaan epäviralliselle alueelle, kuten pellolle tai pysäköintialueen lähelle. Kokkolassa aiempi laskeutumispaikka jouduttiin poistamaan käytöstä, koska se sijaitsi pysäköintialueella; epäviralliselta paikalta voidaan noutaa potilas, mutta häntä ei voida tuoda suoraan sairaalaan.

EU- ja EASA-sääntely

Lääkärihelikopteritoimintaa ja laskeutumispaikkoja koskevat yhteiset eurooppalaiset säännöt, joita valvoo Euroopan unionin lentoturvallisuusvirasto EASA. EU:n sääntelyn tavoitteena on parantaa lentoturvallisuutta, mutta tiukat vaatimukset esimerkiksi esteettömyydestä ja kentän koosta voivat hankaloittaa vanhojen sairaala-alueiden kenttien pitämistä virallisina. FinnHEMSin mukaan virallisen laskeutumispaikan on oltava esteetön, riittävän suuri ja lähestyttävissä kaikista suunnista.

Esteet, sää ja rakentaminen

Sairaala-alueiden kentät ovat usein ahtaita, ja uudet rakennukset, nosturit tai puusto voivat muodostaa esteen laskeutumiselle. Katolla sijaitseva kenttä on turvallisin ja nopein, koska potilas pääsee hissillä suoraan osastolle, mutta sellaisen rakentaminen on kallista. Huono sää ja pimeys rajoittavat osaa epävirallisista paikoista, jotka toimivat vain näkölento-olosuhteissa.

Yleisimmät virheet ja väärinkäsitykset

Helikopterikentistä liikkuu paljon vanhentunutta tai virheellistä tietoa. Yleisimpiä väärinkäsityksiä kannattaa oikaista, jotta kokonaiskuva pysyy selkeänä.

• ”Jokaisella sairaalalla on helikopterikenttä.” Näin ei ole: vain noin puolella keskussairaaloista on virallinen kenttä, ja osa toimii epävirallisten laskeutumispaikkojen varassa.
• ”Tukikohta ja kenttä ovat sama asia.” FinnHEMSin tukikohta on helikopterin päivystyspaikka, kun taas sairaalan kenttä on paikka, jonne potilas tuodaan.
• ”Helikopteri voi laskeutua minne tahansa sairaalan pihaan.” Virallinen laskeutuminen vaatii tarkastetun, esteettömän alueen; muuten potilas pitää siirtää erikseen ambulanssilla.
• ”Helsingistä lentää yhä helikopteri Tallinnaan.” Säännöllinen reittiliikenne päättyi, kun Copterline lopetti toimintansa ja Hernesaaren kenttä suljettiin.

Sama koskee meripelastusta: meripelastustehtävissä käytettävät koneet toimivat eri järjestelmän kautta, mistä kerromme lisää artikkelissa meripelastushelikopteri.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Montako helikopterikenttää Suomessa on?

Suomessa on noin 14 virallista sairaaloiden helikopterikenttää eli laskeutumispaikkaa, minkä lisäksi FinnHEMSillä on kahdeksan lääkärihelikopteritukikohtaa. Jokaisella viidellä yliopistosairaalalla on oma virallinen kenttänsä.

Missä FinnHEMSin lääkärihelikopteritukikohdat sijaitsevat?

Tukikohdat ovat Vantaalla, Turussa, Tampereella (Pirkkala), Seinäjoella (Ilmajoki), Kuopiossa, Oulussa (Oulunsalo), Rovaniemellä ja Kouvolassa (Utti). Kouvolan tukikohta on verkoston uusin ja aloitti toimintansa alkuvuodesta 2026.

Voiko pelastushelikopteri laskeutua minne tahansa?

Tehtävällä helikopteri voi laskeutua tilapäisesti esimerkiksi pellolle tai tielle noutaakseen potilaan. Sairaalaan potilaan voi kuitenkin tuoda vain virallista, tarkastettua laskeutumispaikkaa käyttäen.

Miksi kaikilla keskussairaaloilla ei ole helikopterikenttää?

Virallinen kenttä vaatii esteettömän ja riittävän suuren alueen sekä usein mittavia investointeja. Monen vanhan sairaala-alueen ympäristö on ahdas, joten osa sairaaloista toimii edelleen epävirallisten laskeutumispaikkojen varassa.

Onko Helsingistä Tallinnaan enää helikopteriyhteyttä?

Ei ole. Hernesaaresta liikennöinyt Copterline lopetti toimintansa, minkä jälkeen säännöllinen helikopteriyhteys Helsingin ja Tallinnan välillä päättyi ja kenttä suljettiin.