Haaveiletko työstä, jossa yhdistyvät Suomen turvallisuus, luonto ja parhaimmillaan jopa Rajavartiolaitoksen helikopterin ohjaamo? Tie rajavartijan ammattiin kulkee aina saman portin kautta: Raja- ja merivartiokoulun peruskurssin. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä rajavartija tekee, millaiset kelpoisuusvaatimukset koulutukseen on, miten peruskurssille haetaan ja millaisia urapolkuja ammatti avaa – aina Vartiolentolaivueen pelastushelikoptereihin asti. Tiedot perustuvat Rajavartiolaitoksen ja viranomaisten ajantasaisiin lähteisiin.
Pikafaktat
| Koulutus | Rajavartijan peruskurssi |
|---|---|
| Kesto | 12 kuukautta (n. 6 kk lähiopetusta + n. 6 kk työssäoppimista) |
| Oppilaitos | Raja- ja merivartiokoulu (RMVK) |
| Päätoimipaikka | Imatra, Immola (meriturvallisuuden opetus Turussa) |
| Hakuväylä | Valtiolle.fi (haku tyypillisesti kerran vuodessa) |
| Pohjakoulutus | Yo-tutkinto, lukion oppimäärä tai toisen asteen ammatillinen tutkinto |
| Muut vaatimukset | Suomen kansalaisuus, suoritettu asepalvelus, vähintään B-ajokortti, hyvä terveys ja kunto |
| Valinta | Valintakokeen perusteella |
| Työllistyminen | Koulutusmäärä mitoitettu henkilöstötarpeen mukaan |
Mitä rajavartija tekee?
Rajavartija työskentelee Rajavartiolaitoksessa ylläpitämässä valtion sisäistä turvallisuutta maalla, merellä ja ilmassa. Työ ei ole pelkästään passien leimaamista rajanylityspaikalla, vaan tehtäväkenttä on laaja ja vuorotöissä vaihteleva.
Rajavartijan työhön kuuluu tyypillisesti muun muassa:
- rajatarkastukset ja maahantulon valvonta rajanylityspaikoilla
- rajan valvonta ja partiointi maastossa ja merialueilla
- rikostorjunta eli rajat ylittävän rikollisuuden estäminen ja selvittäminen
- sotilaallinen maanpuolustus
- pelastustehtävät sekä rajatut tulli- ja poliisitehtävät
Suurin osa vastavalmistuneista aloittaa uransa rajatarkastus- tai rajanvalvontatehtävissä. Työ on vuorotytötä, jossa aktiivijaksoja seuraa vastaava määrä vapaata. Hallintoyksiköitä ovat muun muassa Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Kainuun rajavartiosto, Lapin rajavartiosto, Suomenlahden merivartiosto sekä lentokalustosta vastaava Vartiolentolaivue.
Rajavartija, merivartija vai upseeri – mikä on ero?
Termit menevät helposti sekaisin, joten selvennetään ne. Rajavartija on peruskurssin suorittanut miehistö- tai aliupseeritason ammattilainen, joka työskentelee maarajoilla ja rajanylityspaikoilla. Merivartija tarkoittaa käytännössä samaa ammattia merellisissä tehtävissä eli merivartiostoissa; pohjakoulutus hankitaan samalta peruskurssilta ja työ painottuu meripelastukseen ja merialueiden valvontaan.
Rajavartiolaitoksen upseerit ovat sen sijaan oma, akateeminen uransa: upseeriksi opiskellaan Maanpuolustuskorkeakoulussa, eikä se kulje peruskurssin kautta. Jos tavoitteena on esimiestehtävät tai vaativat asiantuntijatehtävät, polku on täysin eri kuin rajavartijan peruskurssi. Monelle luontevin reitti on kuitenkin aloittaa rajavartijana ja edetä kokemuksen ja lisäkoulutuksen kautta.
Rajavartijan peruskurssi – ainoa reitti ammattiin
Rajavartijaksi voi Suomessa kouluttautua vain yhtä kautta: suorittamalla rajavartijan peruskurssin. Koulutuksen järjestää Rajavartiolaitoksen oma oppilaitos, josta löydyä lisätietoa Raja- ja merivartiokoulusta. Koulutusmäärä mitoitetaan Rajavartiolaitoksen henkilöstötarpeen mukaan, joten peruskurssille otetaan vain rajattu määrä opiskelijoita.
Koulutuksen kesto ja rakenne
Peruskurssi kestää 12 kuukautta ja jakautuu kahteen noin puolen vuoden mittaiseen osaan:
- Lähiopetusjakso: ensimmäinen puolisko koostuu pääosin arkisin tapahtuvasta lähiopetuksesta ja itsenäisestä opiskelusta. Aiheina ovat esimerkiksi Rajavartiolaitoksen toiminta, kielet, oikeudelliset opinnot, voimankäyttö sekä rajatarkastus- ja rajanvalvontatyö.
- Työssäoppimisjakso: toinen puolisko on työssäoppimista, joka tapahtuu pääosin opiskelijan tulevassa työpaikassa eri puolilla Suomea.
Koulutus yhdistää luento-opetusta, verkko-opetusta, ryhmätöitä, itsenäistä opiskelua sekä käytännön harjoittelua kuten ensiapua ja voimankäyttöä. Peruskurssi ei noudata tavanomaista toisen asteen tutkinnon rakennetta, vaan se on Rajavartiolaitoksen oma ammatillinen koulutus.
Missä koulutus järjestetään?
Pääosa lähiopetuksesta annetaan Raja- ja merivartiokoulun kampuksella Imatran Immolassa. Meriturvallisuuteen liittyvää opetusta järjestetään erillisessä yksikössä Turussa. Käytännön työssäoppiminen hajautuu sen sijaan ympäri maata niille hallintoyksiköille, joissa opiskelija tulee valmistuttuaan työskentelemään.
Kelpoisuusvaatimukset rajavartijan peruskurssille
Kelpoisuusvaatimukset perustuvat lakiin rajavartiolaitoksen hallinnosta (577/2005). Peruskurssille hyväksyttävän hakijan täytyy lähtökohtaisesti täyttää seuraavat ehdot:
- Kansalaisuus: Suomen kansalainen (vähintään 18-vuotias).
- Asepalvelus: Suomessa suoritettu asevelvollisuus aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoinen asepalvelus. Vaatimus ei koske Ahvenanmaan kotiseutuoikeuden haltijoita.
- Pohjakoulutus: suoritettu yo-tutkinto, lukion oppimäärä tai toisen asteen ammatillinen tutkinto.
- Terveys ja kunto: tehtäviin sopiva terveydentila ja riittävä fyysinen kunto.
- Ajokortti: vähintään B-luokan ajokortti.
Rajavartijalta edellytetään myös nuhteettomuutta, joten mahdolliset rikemerkinnät voivat vaikuttaa valintaan. Tarkista aina voimassa olevat vaatimukset Rajavartiolaitoksen sivuilta ennen hakemista, sillä yksityiskohdat voivat muuttua kursseittain.
Näin haet peruskurssille
Hakeminen ja hakuaika
Peruskurssille haetaan täyttämällä sähköinen hakemus valtion rekrytointipalvelussa Valtiolle.fi. Haku avataan tyypillisesti kerran vuodessa, ja hakuaika osuu usein alkuvuoteen tai kevääseen. Täsmälliset päivämäärät ja hakuohjeet julkaistaan Rajavartiolaitoksen rekrytointisivuilla, ja pääset hakuohjeisiin suoraan rajavartijan peruskurssille johtavan haun kautta. Hakuprosessista ja pääsykokeiden osioista kerrotaan tarkemmin peruskurssin hakuoppaassa.
Valintakoe ja pääsykokeet
Opiskelijat valitaan peruskurssille valintakokeen perusteella. Pääsykokeisiin kutsutaan hakijoita hakemuksesta saatujen pisteiden perusteella. Valintakoe koostuu tyypillisesti useammasta osiosta, joita voivat olla esimerkiksi:
- Fyysiset kuntotestit: kestävyyttä ja lihaskuntoa mittaavat suoritukset, jotka karsivat hakijoita tehokkaasti.
- Soveltuvuusarviointi: haastattelu ja psykologiset testit, joilla arvioidaan sopivuutta viranomaistyöhön.
- Terveystarkastus: lääkärin arvio siitä, että terveydentila täyttää tehtävien vaatimukset.
- Osaamisen arviointi: tehtäviä, joilla mitataan oppimisvalmiuksia ja perustietoja.
Tarkka sisältö, pisteytys ja aikataulu ilmoitetaan aina kunkin haun yhteydessä, joten kannattaa lukea ohjeet huolella ja aloittaa erityisesti kuntoharjoittelu hyvissä ajoin ennen kokeita.
Palkka ja opiskelun aikaiset edut
Työssäoppimisjakson aikana opiskelija saa harjoittelijan palkkaa, joten opiskelu ei ole kokonaan palkatonta. Valmistumisen jälkeen rajavartijan ansiotaso riippuu tehtävästä, kokemuksesta ja vuorolisäistä. Duunitorin palkkavertailun mukaan rajavartijan keskiansio on noin 3 700–3 800 euroa kuukaudessa, mutta luku vaihtelee tehtävän ja palvelusvuosien mukaan. Yksittäisissä rekrytointi-ilmoituksissa esiintyviä lukuja kannattaa suhtautua markkinointina, ei takuuna.
Valmistumisen jälkeen: työllistyminen ja erikoistuminen
Koska koulutusmäärä mitoitetaan henkilöstötarpeen mukaan, peruskurssin hyväksytysti suorittaneille voidaan käytännössä taata työpaikka. Uran edetessä rajavartija voi erikoistua esimerkiksi seuraaviin tehtäviin:
- merivartiointi ja merellinen toiminta
- rikostorjunta ja tutkinta
- koiranohjaus eli rajakoiratoiminta
- ilma-alushuolto eli lentokaluston tekninen huolto
Kokeneille rajavartijoille on tarjolla myös täydennyskoulutusta, kuten jatkokurssi ja mestarikurssi, jotka suoritetaan tyypillisesti usean palvelusvuoden jälkeen. Vaativimmat tehtävät ja esimiesroolit edellyttävät lisäkoulutusta.
Rajavartiolaitoksen helikopterit ja Vartiolentolaivue
Rajavartiolaitoksen lentotoiminnasta vastaa Vartiolentolaivue, jonka helikopterit ja valvontalentokoneet näkyvät myös sivustomme aiheissa. Laivueen koneet tekevät rajavalvontaa maalla ja merellä, meripelastusta sekä ympäristövalvontaa, ja ne avustavat muita viranomaisia esimerkiksi etsintä- ja pelastustehtävissä, sairaankuljetuksissa ja metsäpalojen sammutuksessa. Laivue ylläpitää jatkuvaa pelastusvalmiutta useammalla tukikohdalla, muun muassa pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Rovaniemellä. Voit lukea lisää aiheeseen liittyvistä helikoptereiden tukikohdista ja siitä, miten helikopteri pelastaa hätätilanteessa.
Millaista kalustoa Vartiolentolaivueella on?
Vartiolentolaivueen kalusto koostuu sekä helikoptereista että kiinteäsiipisistä valvontalentokoneista. Helikopterikalusto jakautuu karkeasti kolmeen luokkaan:
- Kevyet helikopterit: AW119 Koala -tyyppiset koneet nopeaan valvontaan ja partiointiin.
- Keskiraskaat helikopterit: Bell/AB 412 -koneet monipuolisiin tehtäviin.
- Raskaat helikopterit: AS332/H215 Super Puma -koneet vaativaan meripelastukseen, jotka ovat osoittaneet toimintakykynsä myös kovassa kelissä.
Valvontalentokoneina käytetään Dornier DO 228 -tyyppisiä koneita. Meripelastustehtävässä helikopterin miehistöön kuuluu tyypillisesti kaksi ohjaajaa, mekaanikko sekä yksi tai kaksi pintapelastajaa. Rajavartiolaitoksen raskaat koneet täydentävät siviilipuolen meripelastushelikoptereita silloin, kun tehtävä vaatii suurta kantamaa tai nostokapasiteettia. Siviilipuolella potilaskuljetuksista huolehtivat puolestaan lääkärihelikopterit, joten tehtävät täydentävät toisiaan.
Voiko rajavartijasta tulla helikopterilentäjä?
Rajavartijan peruskurssi ei suoraan johda lentäjän tehtäviin. Helikopterin ohjaajaksi pääsy edellyttää yleensä sotilaslentokoulutusta, kuten lentoreserviupseerikurssia, ja vaatimukset ovat erittäin tiukat. Rajavartiolaitos hankkii tyyppikoulutusta koneilleen myös ulkopuolisilta koulutusorganisaatioilta. Peruskurssin kautta pääsee sen sijaan luontevasti lentokaluston pariin teknisiin tehtäviin, kuten ilma-alushuoltoon. Jos haaveena on nimenomaan ohjaimissa istuminen, kannattaa lukea myös miksi pelastushelikopterilentäjäksi ei pääse kuka tahansa.
Yleisimmät virheet hakuprosessissa
Moni hakija kompastuu samoihin asioihin. Vältä ainakin nämä:
- Vanhentuneisiin tietoihin luottaminen: hakuajat, pisterajat ja kokeiden sisältö muuttuvat vuosittain, joten tarkista aina kuluvan haun tiedot.
- Kunnon aliarviointi: pääsykokeiden kuntotestit karsivat hakijoita tehokkaasti, joten harjoittele riittävän ajoissa.
- Puutteelliset liitteet: todistukset, asepalvelustiedot ja ajokortti on syytä olla valmiina ennen hakuajan päättymistä.
- Nuhteettomuuden unohtaminen: rikemerkinnät voivat estää valinnan, joten omasta taustasta kannattaa olla rehellinen.
- Vain yhteen tehtävään tuijottaminen: esimerkiksi lentotehtäviin johtava polku on eri kuin peruskurssi, joten selvitä oikea reitti tavoitteeseesi.
Kenelle rajavartijan ura sopii?
Rajavartijan työ sopii henkilölle, joka arvostaa vastuullista viranomaistyötä, viihtyy vaihtelevissa oloissa ja pitää vuorotyostä. Työ vaatii hyvää fyysistä kuntoa, rehellisyyttä ja kykyä toimia sekä yksin että ryhmässä. Luonnossa ja merellä liikkuminen on osa arkea, ja tehtävät voivat vaihdella rutiininomaisesta rajatarkastuksesta vaativaan pelastusoperaatioon. Jos nojaat vakaaseen virkaan, selkeisiin urapolkuihin ja mahdollisuuteen erikoistua myöhemmin, peruskurssi on luonteva ensiaskel.
Tärkeimmät kohdat
- Rajavartijaksi pääsee Suomessa vain yhtä reittiä: Raja- ja merivartiokoulun 12 kuukauden peruskurssin kautta.
- Kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvat Suomen kansalaisuus, suoritettu asepalvelus, toisen asteen tutkinto, hyvä kunto ja vähintään B-ajokortti.
- Haku järjestetään Valtiolle.fi-palvelussa, ja opiskelijat valitaan valintakokeen perusteella.
- Koulutusmäärä mitoitetaan tarpeen mukaan, joten valmistuneille voidaan käytännössä taata työpaikka.
- Uralla voi erikoistua esimerkiksi merivartiointiin, rikostorjuntaan, koiratoimintaan tai Vartiolentolaivueen ilma-alushuoltoon; varsinaiseksi helikopterilentäjäksi vaaditaan erillinen sotilaslentokoulutus.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Kuinka kauan rajavartijan peruskurssi kestää?
Peruskurssi kestää 12 kuukautta. Se jakautuu noin puolen vuoden lähiopetusjaksoon ja noin puolen vuoden työssäoppimisjaksoon.
Mitkä ovat rajavartijan peruskurssin kelpoisuusvaatimukset?
Hakijan tulee olla vähintään 18-vuotias Suomen kansalainen, joka on suorittanut asevelvollisuuden tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen, suorittanut yo-tutkinnon, lukion oppimäärän tai toisen asteen ammatillisen tutkinnon, on tehtäviin sopivassa terveydentilassa ja kunnossa sekä omaa vähintään B-luokan ajokortin.
Missä rajavartijaksi voi opiskella?
Rajavartijaksi voi kouluttautua vain Raja- ja merivartiokoulussa. Päätoimipaikka on Imatran Immolassa, ja meriturvallisuuden opetusta annetaan Turussa.
Saako rajavartija töitä valmistuttuaan?
Yleensä saa. Rajavartiolaitos ottaa peruskurssille vain sen verran opiskelijoita kuin sillä on henkilöstötarvetta, joten kurssin hyväksytysti suorittaneille voidaan käytännössä taata työpaikka.
Voiko rajavartijasta tulla helikopterilentäjä?
Ei suoraan peruskurssin kautta. Helikopterin ohjaajaksi pääsy edellyttää yleensä erillistä sotilaslentokoulutusta. Peruskurssin suorittanut voi sen sijaan erikoistua esimerkiksi lentokaluston tekniseen huoltoon eli ilma-alushuoltoon Vartiolentolaivueessa.