Lääkärihelikopteri

Pelastushelikoptereiden toiminta on hyvin organisoitua ja nopeaa toimintaa, joka saattaa parhaassa tapauksessa pelastaa ihmishenkiä. Yleisimmin lääkärihelikopteri hälyytetään apuun kun onnettomuuspaikka on vaikeakulkuisen maaston takana tai potilas tarvitsee todella nopeaa apua selvitäkseen sairaalaan asti.

Hälytyslentoja lääkärihelikopterilla on normaalisti enemmän kesäaikaan kuin talvella ja osittain tämä varmasti johtuu siitä että kesäisin liikutaan enemmän vesillä. Yleisesti ottaen lääkärihelikopteri ei kuljeta potilasta onnettomuuspaikalta eteenpäin, vaan tähän tarkoitukseen paikalle saapuu maapelastusyksikkö. Lääkärihelikopterin ideana onkin saada paikalle mahdollisimman nopeasti lääkäri joka pystyy antamaan tarvittavan ensiavun potilaalle. Yleisesti lääkärihelikopteri saapuu onnettumuuspaikalle jo niinkin nopeasti kuin 30 minuutin kuluttua hälytyksen saamisesta.

Useimmissa tapauksissa kun lääkärihelikopteri pyydetään paikalle kyseessä on joku peruselintoimintojen häiriö, kuten vaikkapa tajuttomuus, elottomuus, hengitysvaikeus tai jonkinlainen onnettomuus.

Hätäkeskuksella on valtuus päättää siitä tarviitseeko avun soittaja paikalle lääkärihelikopeterin vaiko maapelastusyksikön. Yleisesti ottaen lääkärihelikopteri hälytetään paikalle vain korkean riskin tehtäviin.

Suomessa on olemassa tällä hetkellä yhteensä kuusi FinnHEMS-tukikohtaa, joista Suomalaiset saavat erittäin nopeasti apua sitä tarvitessaan. Päivystämässä on jatkuvasti vastuulääkäri jonka työnkuvaan kuuluu mm. johtaa alueen ensihoitopalveluja, toiminnan ja ohjeiden antaminen sekä koulutuksen antaminen. Toimenkuvaan kuuluu myös hätäkeskuksen ja ja muiden viranomaisten ohjeistus ensihoitoon liittyvissä tilanteissa.

Päivystämässä olevan henkilökunnan tulee olla jatkuvassa valmiudessa ja heidän työvuoronsa kestävät yleensä monta tuntia, helposti enemmän kuin normaalien toimistotyöntekijöiden vuorot. Usein päivystysvuoroja saattaa olla monta päivää putkeen, ja sitten tietenkin vastaavasti myös monen päivän vapaat siihen perään. Tämä on tärkeää sen takia, että elimistön ja kehon täytyy pystyä toipumaan päivystysvuoron mukanaan tuomasta stressistä ja kuormituksesta. Tästä aiheesta onkin tehty monia tutkimuksia, joissa melkein kaikissa todetaan, että päivystysvuorojen aiheuttama stressi, vuorokaudenaikojen sekaantuminen ja työn eettinen kuormitus saattavat painaa päivystystyötä tekeviä ihmisiä.

Stressiä lievittääkseen työntekijät keksivät usein mukavia keinoja, joilla käyttää aikaa uusinta päivystystehtävää odotellessa. Jokainen työntekijä tuo varmasti omat mielenkiinnon kohteensa työpaikalla, ja voikin samalla opettaa kollegoilleen uusia taitoja tai saada heidät kiinnostumaan uusista kiinnostuksen kohteista. Jos joku esimerkiksi pelaa jalkapalloa tai tykkää käydä salilla, on se oiva tapa tappaa aikaa seuraavaa päivystystehtävää odotellessa. Samalla kunto pysyy hyvänä, ja se onkin tärkeää näin fyysistä jaksamista vaativassa työssä. Terveellinen ruokavalio auttaa toki myös. Eräs kätevä keino pitää itsensä kiireisenä päivystyksessä työtehtävää odotellessa on myös kaiken maailman netin rahapelien pelaaminen. Se onnistuukin nykyään helposti nettikasinoiden mobiiliversioiden avulla, jolloin painavaa tietokonetta ei edes tarvitse raahata mukanaan työpaikalle, vaan tabletin tai älykännykän omistaminen riittää. Käteviä sivustoja kasinopelien ja nettikasinoiden tarkistamiseen on on monia, mutta kannattaa valita tietenkin joku luotettu ja toisten suosittelema sivusto. Voit löytää casino pelaajan tältä sivustolta. Myös monenlaiset lautapelit ja korttipelit ovat mukava keino pitää itsensä kiireisenä, vaikkapa hyvän kotona valmistetun pullan äärellä. Kaikkien suosikkikollega onkin yleensä tietysti se, joka pitää kokkaamisesta ja tuo kaiken maailman herkkuja työpaikalleen muidenkin iloksi.

Päivystysvuorossa olevien lääkäreiden, helikopterin lentäjien ja vastuuhenkilöiden välille syntyy usein tärkeä side, ja tämä onkin erittäin tärkeää. Päivystyksessä olevat työntekijät viettävät usein monia päiviä yhdessä, eikä päivystystyö tietenkään katso vuoronkauden aikoja taikka kalenteria. Päivystyksessä täytyy jonkun olla niin jouluna, lasten syntymäpäivinä, uutena vuotena kuin juhannuksena. Jollakin sen nakki napsahtaa aina, ja tämä onkin yksi asia, minkä monet päivystystyötä tekevät kokevat negatiivisena. Siinä saattaa meinaan helposti jäädä väliin monta tärkeää merkkipäivää tai vaikka jopa oman lapsen syntymä, jos silloin sattuu olemaan työvuorossa. Onneksi mukavat kollegat ja hauska tekeminen päivystystehtävää odotellessa auttavat jaksamaan näinkin raskasta työtä kuin mitä tekevät esimerkiksi lääkärihelikopterin lentäjät tai FinnHEMS-tukikohdan vastuulääkäri.

Meripelastushelikopteri

 

Tänään otamme puheeksi meripelastushelikopterit ja kuinka ne toimivat. Meripelastushelikopterit ovat tärkeitä, mikäli merellä tapahtuu veneonnettomuuksia, koska helikopterin avulla apu saadaan nopeasti.

Meripelastushelikopterin miehistöön kuuluu eri tehtäviin suuntautuneita henkilöitä, ja jokaisen tehtävä on erityisen tärkeä. Miehistöön kuuluu kaksi ohjaajaa, jotka pitävät huolta lennon ohjaamisesta. Helikopterista löytyy myös kaksi mekaanikkoa, joiden tärkeä tehtävä on pitää huolta helikopterin toimivuudesta.  Lisäksi henkilöstoon kuuluu vielä yksi tai kaksi pintapelastajaa, jotka suorittavat operaation pelastustilanteessa helikopterin ulkopuolella.

Ohjaajat tunnetaan myös nimillä päällikkö ja perämies. Päällikkö vastaa koko lennosta ja asettaa muiden turvallisuuden itsensä edelle. Perämies seuraa lennon edistymistä ja tekee kaikki tarvittavat merkinnät lentosuunnitelmaan (OFP) ja matkapäiväkirjaan. Perämies osallistuu myös päällikön kanssa ohjaukseen, ja käyttää myös muunmuassa helikopterin radio – ja navigointilaitteita.

Lentomekaanikosta käytetään myös nimeä vinssaaja, ja hänen tehtäviinsä kuuluu käyttää pelastusvinssiä, jonka avulla pelastettavat nostetaan ylös helikopteriin. Mekaanikko antaa myös päällikölle ohjeita ilma-aluksen sijainnista sekä varoittaa esteistä. Hänen on myös tärkeää raportoida päällikölle kaikesta lennolla tapahtuvasta ja tämän vuoksi heidän on pakollista olla sisäpuhelinyhteydessä toisiinsa koko lennon ajan. Mekaanikko käyttää myös helikopterin erilaisia valvontalaitteita, sekä antaa tarvittaessa ensiapua potilaille lennon aikana.

Pintapelajastajien työ on myös tärkeää, koska heidän tehtävänään on viedä apu kohteeseen ja saattaa pelastettavat turvallisesti helikopteriin. Aikainen hoito ja ensiapu ovat myös pintapelastajien tehtävänä ennen määränpäähän saapumista. Tämän vuoksi jokainen pintapelastaja on koulutettu vähintään perustasoiseen ensihoitoon. Pintapelastajien vastuulla on myös tähystää ja käyttää valvontalaitteita lennon aikana päällikön antamien ohjeiden mukaan.

Normaaliin hälytystehtävään menee noin 45min. – 1 tunti. Tyypillinen hälytyslähtö yöllä tapahtuu seuraavasti:

  1. Meripelastusjohtaja soittaa tai hälyttää hakulaitteella miehistön
  2. Miehistö siirtyy kentälle
  3. Lennon valmistelu, johon kuuluu säätilanteen arvioiminen, selvitetään täsmennetty tehtävä, lennonvarmistusilmoituksien teko, lentoesteiden varmistaminen sekä pintapelastajat varaavat tarvittavat lisävarusteet.
  4. Helikopteri lähtee ilmaan
  5. Lento, jossa tehdään lentosuunnitelmat, suunnistus kohteelle ja lopulta itse tehtävä

Merihelikopterit ovat siis todella tärkeitä, mikäli merellä tapahtuu onnettomuuksia ja muita tapaturmia. Koptereiden avulla apu saadaan paikalle nopeasti ja onnettomuuden uhrit kuljetettua hoitoon.

Lääkärihelikopterin matkassa

Lääkärihelikopteri on nopean avun mestari ja siksi ne ovatkin pelastaneet lukuisia ihmishenkiä olemassaolonsa aikana. Kun tilanne vaatii nopeaa reagointia ja mahdollisesti hoitoa kauempana olevassa sairaalassa, on lääkärihelikopteri ehdottomasti paras vaihtoehto potilaan nopeaan kuljettamiseen.

Lääkärihelikopterissa, kuten nimikin jo kertoo, on aina lääkäri mukana, joka voi aloittaa vaativankin hoitotyön jo ilmassa. Nämä minuutit saattavat olla ratkaisevia kun taistellaan elämästä ja kuolemasta. Lääkärihelikopterit pystyvät myös saapumaan paikalle huomattavasti nopeammin kuin muu pelastuskalusto, koska niillä toimintaan ei vaikuta esimerkiksi liikenneruuhkat tai maasto.

Helikopteri liikkuu 200 km tunnissa vauhdilla ja saapuu paikalle todella nopeasti ja helposti. Ilmaan helikopteri nousee jo viiden minuutin kuluttua hälytyksestä, joten kyseessä on todella nopea toiminta ketju. Laskeutuminen ei voi tapahtua ihan mille alueelle tahansa ja helikopteri tarvitseekin laskeutumistilaa noin 20 kertaa 30 metriä.

Moni kuvittelee että potilas kuljetetaan automaattisesti sairaalaan lääkärihelikopterilla, mutta tämä on täysin tilannekohtaista. Todella usein potilas voidaan kuljettaa maayksikön kulkuvälineellä, eli autolla. Helikopteri kuitenkin puoltaa paikkaansa pelastusketjussa, sillä tällä tavoin saadaan lääkäri paikalle mahdollisimman nopeasti!

Suomessa lääkärihelikopteri toiminnasta vastaa finnHEMS, joka siis sekä kilpailuttaa lentoyhtiöt, valvoo toimintaa ja sitä että laatukriteerit tulevat täytettyä! Tukikohtia on Suomessa suhteellisen useita.

FinnHEMS tukikohdat Suomessa:

  • Vantaa
  • Turku
  • Tampere
  • Kuopio/Joroinen
  • Oulu
  • Rovaniemi

Metsäpalon sammutustyöt

Pelastushelikopterit osallistuvat myös esimerkiksi metsäpalojen sammuttamiseen. Tässä kirjoituksessa kerrommekin hiukan tarkemmin siitä miten ja millä tavalla tämä prosessi tapahtuu ja miksi on ensiarvoisen tärkeää että pelastushelikopeterit pidetään ilmassa.

Metsäpalot, joita ei onneksi Suomessa tapahdu kovinkaan usein ovat todella hankalia sammutettavia. Maasto voi olla vaikeakulkuista, alue todella suuri ja leviäminen nopeaa. Tämän kaltaisissa sammutustöissä pelastushelikopterit voivatkin olla todella suureksi avuksi.

Sammutustöissä pelastushelikopterit hakevat ensin vesilastit, tämän jälkeen alkaa vesilastien pudottaminen ensin palon ympärille, jolla pyritään saartamaan palo. Tämän jälkeen isketään maasta käsin tekemällä kaivulinja, jonne sitten pelastushelikopterit pudottavat taas uudet vesilastit.

Kun tämä kaikki on tehty, tulen pitäisi olla saarrettu ja hallittavissa. Koska yleensä tämänkin jälkeen tuli palaa vielä paloalueen keskellä, hakevat helikopterit lisää vettä ja pudottavat sen nyt keskelle paloaluetta.

Vaikka palo saataisiinkin näin hallintaan ja jopa sammutettua kokonaan, jää se vielä pitkäksi aikaa kytemään ja sen valvonta onkin tässä vaiheessa ensiarvoisen tärkeää.

Yleensä paloalueilla on toiminnassa vähintään kaksi pelastusheliopteria, sillä niille kuuluu muitakin tehtäviä kuin vain ja ainoastaan palon sammuttaminen. Ne esimerkiksi kuljettavat sammuttajia sekä sammutuskalustoa paikalle.

Kuten siis huomata saattaa, pelastushelikoptereilla on todella tärkeä työ maastopalojen sammutustyössä ja siksi niiden toiminnan turvaaminen onkin todella tärkeää!

Helikopteri pelastaa

Pelastushelikopterit ovat kultaakin kalliimpia ja usein niiden arvon tajuaa vasta sitten, kun itselle tai jollekin läheiselle sattuu jotain.

Tästä syystä jokaisen olisi todella hyvä perehtyä pelastushelikoptereiden toimintaan, vaikka lukemalla erilaista tietoutta niiden toiminnasta. Tämä avaisi varmasti monen silmiä siinä, kuinka tärkeästä asiasta onkaan kyse.

Valitettavasti pelastushelikopterit joutuvat myös usein hankkimaan osan rahoitustaan itse, erilaisten kampanjoiden ja keräysten avulla. Jos ihmiset olisivat paremmin tietoisia niiden toiminnasta, helpottuisi varmasti rahan kerääminenkin entisestään.

Nyt kerrommekin pienen esimerkki tarinan siitä, miten hyödyllinen pelastushelikopteri voikaan olla, hätätilanteen sattuessa eteen.

Kaksi miestä, iältään noin neljäkymmentä vuotta olivat kalastamassa Suomen rannikolla. Ilma oli ollut hyvä merelle lähtiessä, mutta kuten kaikki tiedämme, merellä sää saattaa vaihtua hyvinkin nopeasti. Iltapäivällä tuuli yltyi, miehet pyrkivät lähemmäs rannikkoa, mutta voimakas aallokko esti sen. Hetken päästä vene kaatui, hörpättyyään ensin runsaasti vettä ja miehet joutuivat veden varaan. Merenkäynti oli voimakasta ja vain toisen onnistui uida läheiseen saareen, josta hän pystyi hälyttämään apua. Toinen miehistä pelastui pelastushelikopterin avustuksella ja pääsi myös kaikeksi onneksi turvaan. Mukana pelastuksessa olivat merivartioston helikopteri, Mediheli, sekä pelastuslaitos.

Tässä tarinassa oli loppu hyvin. Aina ei kuitenkaan olla näin onnekkaita ja valitettavasti jos viimeisetkin määrärahat leikataan pelastushelikoptereilta, voivat tarinat tulevaisuudessa olla huomattavasti surullisempia. Ollaan siis yhdessä tekemässä parempaa ja turvallisempaa tulevaisuutta myös jatkossa!